Virkistyspuutarha on MUSTonen

Osuuskunnan virkistyspuutarha Mustosessa oli elokuun talkoot sunnuntaina 18.8. Monenmoista tekemistä riitti 160 osuuden omassa puuhapuutarhassa. Puutarhalla hoidettiin omia herukoita. Rivivälit siimattiin ja pensaiden alukset möyhittiin. Oma 12 yrtin yrttiaurinkomaa kitkettiin. Kasvihuoneen päät tuplamuovitettiin. Kasvihuoneessa leikattiin kurkkujen alimmat lehdet pois ja kurkut lannoitettiin. Kasvihuone lohkolle on suunniteltu 4 uutta istutusta ja näistä 1 toteutettiin sunnuntain iltapäiväauringossa.

Mustosen puutarha sijaitsee noin kilometrin päässä pellosta Vallinojan Lehmustossa ja rajoittuu Tussinkosken luonnonsuojelualueeseen. Puutarha on uusi 40 aarin viherrakennuskohde, jota on alettu rakentamaan kaksi vuotta sitten syksyllä. Sitä ennen alue oli pusikoitunut. 2011 syksyllä kasvillisuus raivattiin ja maat kerättiin aumaan talveksi. Keväällä 2012 aloitettiin juurien kerääminen, maat tasoitettiin takaisin ja tiet rakennettiin. Viime kesänä maita jyrsittiin ja kuohkeutettiin. Uusi tie tehtiin jakamaan alue neljään osaan.

Lopuksi kesän 2012 aikana istutettiin yhdelle lohkolle n. 50 herukan tainta, yhdelle lohkolle maa-artisokkaspiraali, yhdelle tehtiin yrttiympyrä ja neljännelle alettiin pystyttämään kasvihuoneen kaaria. Viime talvena tehtiin metsän reunalla sijaitsevalle puutarhalle neljä uutta istutussuunnitelmaa. Opiskelen synkimpään talviaikaan ylempää korkeakoulututkintoa agroekologiasta Helsingin yliopistossa ja yhtenä kurssityönä opiskelutoverini Marja Vainion kanssa teimme uusia suunnitelmia. Mustosen uudet suunnitelmat alkoivat ympäristön kasvillisuusinventaarion tutkimisella. Mustosen puutarha rajoittuu metsän reunaan, eikä minkä tahansa metsän vaan ihanan luonnonsuojelualueen, Tussinkosken. Kaivoimme Marjan kanssa Tussinkosken luonnonsuojeluselvityksen kirjaston uumenista ja suunnittelimme istuttettavat kasvit sopimaan lehtometsän tyyliin. Metsästä löytyy mm. kurjenpolvea ja poimulehteä. Nyt nämä syötävät luonnonkasvit toistuvat jalostettuina lajikkeina uusissa perennasuunnitelmissa. Tietysti lopputuloksessa näkyy myös jokaisen osallistuneen osuuskuntalaisen kädenjälki.

Tänä kesänä kasvihuone on saanut muovin ympärilleen ja heinäkuun alussa sinne istutettiin kurkut ja basilikat. Viime viikolla hain Talman Lehtopuutarhasta harjoittelijamme Katjan suosittelemana uusia kasveja. Viime sunnuntaina toteutettiin uusina istutuksina Kirsikkaluumuistutus ja onnenpensasistutus.

Kirsikkaluumuistutuksessa on kaksi kirsikkaluumua, seitsemän kultaherukkaa näiden edessä ja toiset seitsemän matalampaa marjasinikuusamaa kultaherukan edessä. Perennoina edessä on verikurjen polvea, tuoksukurjenpolvea ja jättipoimulehteä. Polun toisella puolella on onnenpensasistutus. Siinä on keskellä koreanonnenpensas. Sen ympärillä on kurjenpolvea ja sitten kolme riviä mansikkaa: sonataa ja polkaa.

Virkistyspuutarha on 160 osuuskuntalaiselle. Siellä on tarkoitus kasvaa sekä koriste että hyötykasveja. Toivottavasti ensi juhannuksena voi puutarhalla virkistyjä maistaa omaa mansikkaa ja makeaa marjasinikuusamaa. Talkoissa oli teemana "tee töitä ruokasi eteen", Mustosessa oli pop up talkooravintola. Mustonen on juuri sellainen paikka, jossa on mukava talkoilla, syödä yhdessä, virkistyä luonnossa ja pistäytyä läheisessä metsässä.

Läheltä, luomua, reilua & demeteriä

Sato kypsyy ja nyt sataa heinäkuunkin edestä. Punajuuret paisuvat suuriksi pellossa. Juurekset saavat vihdoin vettä. Toivotaan, että oma porkkanakin kasvaa veden avulla suuremmaksi.  Papua roikkuu papupensaassa. Sipuli on kääntänyt naattinsa jo maata vasten eli tuleentunut. Se odottaa nostajaansa. Maissi on pölyttynyt ja röyhy punertaa. Keräkaali alkaa kerimään.  Vuokraisäntämme Jukan vehnä heiluu ruskeana tuulessa. Satomme tulee koteihin läheltä, luomuna ja maukkaana.

Lähiruokaa

Se on nykyään muotisana. Mitä se kätkee alleen? Miksi lähiruoka on hyvä juttu? Maailman väestömäärä tulee kasvamaan nykyisestä 7 miljardista ihmisestä 9 miljardiin ihmiseen, vaikka kehitysmaiden syntyvyys on pienentynyt. Väestö kasvaa 9 miljardiin vain sillä, että ihmiset saavat keskimäärin alle 2 lasta ja elävät vanhoiksi. Nykyisellä menolla emme pysty ruokkimaan 9 miljardia ihmistä. Maapallon kantokyky ei kestä ruoan tuotannon aiheuttamia vesistökuormituksia, ilmansaasteita, logistiikan öljy määrää etc. Mitä lähempää ruoka tulee sitä vähemmän sen logistiikkaan menee kuluja ja öljyä. Myös, mitä lähempänä ruoka tuotetaan, sitä enemmän kuluttaja voi yrittää vaikuttaa ruoan tuotantoon. Lähellä tuotettu yleensä maistuu paremmalta jo siksi, että se päätyy kuluttajalle tuoreena. Vihannesta ei tarvitse kerätä raakana eikä sen tarvitse säilyä pitkään eri varastoissa ja kuljetusvälineissä. Lähellä tuotettu on usein tuoretta ja maukasta.

Luomua

Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka säästää ympäristöä. Osa Suomen järvistä on rehevöitynyt ja tulevat olemaan uimakelvottomia lapsiemme elinaikana tavanomaisen maatalouden takia.  Luonnonmukaisessa viljelyssä ei käytetä kemiallisesti valmistettuja lannoitteita, joiden tuotanto vaatii energiaa ja jotka helposti pääsevät ympäristöä saastuttamaan, vaan pyritään saamaan ravinteet kiertämään omalla tilalla. Luonnonmukaisessa viljelyssä viljely lähtee maasta eli pyritään pitämään maa elävänä ja terveenä.

Demeteriä

Biodynaaminen viljely on luonnonmukaisen viljelyn vanhimpia suuntauksia. Oma lempi aiheeni on verrata sitä, mitä Rudolf Steiner eli biodynaamisen viljelyn innoittaja, sanoi n. 100 vuotta sitten siihen, miten meidän pitäisi toimia nyt. Hän puhui tilakokonaisuudesta eli siitä, että kaikki pitäisi saada kiertämään tilalla niin että ulkoisia panoksia tuotaisiin tilalle mahdollisimman vähän. Mielestäni meidän olisi aika ymmärtää, että jäte on ihmisen suunnitteluvirhe ja meidän tulisi tänä päivänä saada kaikki kiertämään valtakunnallisella tasolla niin, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Biodynamiikan idea yhteisöllisyydestä eli siitä, että kuluttaja auttaa viljelijää ja tuntee ruokansa alkuperän toteutuu hyvin ruokaosuuskunnassa. Biodynamiikan idea siitä, että kaikki kiertää samalla tilalla on kaunis. Kuitenkin itse koen, että on hyvä myös keskittyä eli koen ihmisen voimia säästävänä asiana sen, että toinen osaa vihannesviljelyn ja toinen eläinten kasvatuksen. Nämä voivat sitten keskenään vaihtaa lantaa ja vaikka eläinten rehuvihanneksia.  Biodynaamisessa viljelyssä ollaan alusta asti oltu kiinnostuneita vihannesten sisäisestä laadusta ja mausta, joka lähtee terveestä maasta ja auringon energiasta, joka muuntuu sokeriksi.

Reilua kauppaa ja tuotantoa

Länsimaissa puhutaan reilusta kaupasta silloin kun tuottaja saa reilumman korvauksen työstään, silloin kun länsimaat eivät syö tuottajan ruokapöydästä. Mielestäni voisimme puhua myös reilusta tuotannosta kotimaassa. Vuoden 1995 jälkeen, kun liityimme EU:hun tuottajan hinta tipahti yhdessä yössä joissain viljelytuotteissa jopa puoleen. Sen jälkeen pieni kotimainen tuotanto ei enää oikein kannattanut. Suomihan on aina ollut rakenteeltaan pientilavaltainen maa.  Lisäksi EU:n nykyisessä maaseutupolitiikassa on sellainen ristiriitainen piirre, että halutaan mahdollisimman luonnonmukaista, mutta tuetaan mahdollisimman suurta tilaa. Useimmiten pieni ja monimuotoinen tila taas on luonnonmukaisin. EU:n perustamisidea, että saadaan tuloeroja tasaisemmiksi maiden välillä, on kaunis, mutta se on vaikea toteuttaa yhdessä elinkeinossa. Vielä vaikeampi se on toteuttaa, jos nettomaksaja on nettosaaja ja haluaa pysyä nettosaajana eli ei hyväksy tukikattoa.  Isoille tiloille, joilla jo valmiiksi on mahdollisuus olla kannattavia, EU:n tukipolitiikka on kannattavaa. Sen sijaan pienet ja monimuotoiset tilat EU:n tukipolitiikka tappaa. Voisimme mielestäni puhua yhtä hyvin reilusta kaupasta maamme sisällä. Meillä on yksi elinkeino, jonka tulotaso ei ole kasvanut muiden elinkeinojen tahtiin. Meillä on Suomessa viljelijöitä, jotka tekevät 14 h työpäivää 7 päivää viikossa ja elävät kädestä suuhun. Ruokaosuuskunta toiminta voi olla yksi vaihtoehto pienille luomutiloille pysyä hengissä ja kannattaa. Mielestäni ruoan tulisi maksaa enemmän: niin paljon kuin sen tuotantokustannukset vaativat. Kotimainen puhdas luomuruoka ja sen tuottaja tarvitsee arvostusta.  Jokainen myös ansaitsee puhdasta ruokaa ja maamme luonto puhdasta tuotantoa.

Ravintola Sato

Ravintola Sato avaa ovensa klo 11. Ravintolan asiakas tekee ruokaosuuskunnan talkoolaisten kanssa talkootöitä, joita on kitkentä, istutus ja rakentelu. Töiden lomassa tarjoamme mahtavan ravintola Sadon menuun: pinaattipiirakka, borssikeitto ja kesäkurpitsakakku. Raaka-aineet tietenkin Kaupunkilaisten omalta pellolta (Luomu + Demeter). Parasta lähiruokaa.

Pyydämme varaamaan talkoo&ruokailupaikan, koska vain 30 paikkaa on vapaana.

Talkoväelle tarjoillaan maittava ruoka ilmaiseksi. Hands On!

Tee töitä ruokasi eteen!

Ja pöytä- eikun työvaraus osoitteeseen olirepo@gmail.com

Sijaintimme Saviontie 44, Vantaa: http://www.restaurantday.org/fi/find/

Toripäivä 17.8. ennakkotilaukset

21.9. Toripäivän ennakkotilaukset tästä:Siirry ennakkotilauksiin Voit tehdä ennakkotilauksia 20.9. klo 7 saakka.

Herttoniemen ruokapiiri ja ruokaosuuskunta ovat vallaneet parkkipaikan toriksi. Kutsuimme parhaat lähi- ja luomutuottajat myymään meille ruokaa. Yhdistimme siis ruokapiirin ja vanhanhyvän torin. Syntyi Toripäivät.

Nyt pystyt tilaamaan ennakkoon torimyyjiltä tuotteita. Näin varmistat, että saat varmasti tuotteesi ja pystyt tutustumaan etukäteen mitä on tulossa myyntiin torille. Ennakkoon tilatut tuotteet ovat myös halvempia kuin torilla myytävät eli pieni porkkana tehdä ennakkotilaus.

Tee tilaus kätevästi tästä 1. Lisää omanimi 2. paina Seuraava-nappia 3. tutustu ja osta tuotteita 4. lopuksi kirjoita oma email-osoite, johon tilauksesi ostoslista lähetetään [gravityform id="7" name="Toripäivä 17.8.2013 klo 10-14"]

Kasvua kasvihuoneessa

Osuuskunnan omaa kasvihuonetta alettiin rakentaa huhtikuussa 2012 eli silloin Tuomas teki puukaaret Harrin muottiin. Vuosi sitten kaaret pystytettiin osuuskunnan puutarhaan elokuun talkoissa. Tänä keväänä hyvin aikaisin ennen kuin toukotöihin päästiin huonetta muovitettiin. Sitten osuuskunnan kevättalkoissa kaivettiin sähkö maahan ja laitettiin huoneeseen työmaakeskus mm. kastelutarvetta varten.

Ihan ensiksi tiivistynyt maa käännettiin talikolla ihmisvoimin. Kesäkuussa sadepäivinä jyrsittiin rakentamisen jäljiltä tiivistynyttä savimaata ja lopuksi alettiin myös kasvupenkkejä tehdä. Kasvupenkit lannoitettiin hevosenlantakompostilla ja kalkittiin. Kansainvälisen työleirin aikaan heinäkuun alussa kasvihuoneeseen istutettiin kurkkuja ja basilikaa. Istutusvaiheessa penkkeihin lisättiin vielä Novarbon luomuturvemultaa hyvää kasvualustaa tukemaan. Kasvihuoneemme on 100 m² ja kasvit kasvavat maapohjalla. Kaikessa viljelyssämme kaikki alkaa maasta ja maan hoidosta. Myös kasvihuoneessa pyritään maa pitämään elävänä, ravinteikkaana ja terveenä. Se varmistaa myös kasviemme terveyden sekä oikean maan ja auringon maun.

Viimeiseksi kasvihuoneeseen laitettiin tuuletusluukut kiinni. Nyt kasvihuoneesta puuttuu vielä sivuista mm. tuplamuovia. Toivottavasti elokuun Mustosen puuutarhan talkoissa saadaan omakausihuone ihan valmiiksi. Jos nyt kasvien viljelyyn liittyvät elävät asiat voivat koskaan olla täysin valmiita. Kasvihuonetta on rakennettu hiljakseen, kun avomaakasvatustyöltä on ehditty. Kuitenkin nyt saadaan jälleen maistaa yhteistyön satoa.

Nyt joka aamu käymme avaamassa tuuletusluukut ja kuumina päivinä myös ovet. Illalla kurkut ja basilikat kastellaan sekä luukut suljetaan, jotta lämpö pysyisi huoneessa. Kausihuoneeseemme on myös levitetty Biotuksen biologisia torjuntaeläimiä ennalta ehkäisemään tuholaisia. Vihannespetopunkkeja on levitetty ehkäiseen ansaripetopunkkeja ja ripsiäisiä on levitetty ripsiäispetopunkkeja vastaan. Myös muutama yökkösen toukka on käynyt basilikoita syömässä. Niitä Katja keräsi pois ja liima-ansoista voi tarkkailla, mitä eliöitä kasvihuoneessa käy.

Basilikamme on kasvanut hyvää vauhtia ja kurkut kukkivat kovin. Kasvihuoneessa kasvaa sekä kasvihuonekurkkua että avomaankurkkua. Kasvu on nopeaa ja yhdessä yössä näkee muutoksen. Kuitenkin kurkkukasvit ovat sen verran pieniä vielä, että keräämme kurkut toistaiseksi pieninä pois ettei isojen kurkkujen paino rasita kasvia. Lisäksi pienet kurkkumme maistuvat maan makealle! Tällä viikollla aloitettiin hiljalleen kurkkujen ja basilikan satokautta. Osuuskuntalaisille jaettiin muun ohessa pienet kurkut ja tuoksuvat, aromikkaat, luonteikkaat basilikat.

Ruokapiirien toimintaa kannattaisi tukea

Tuomo Ryynänen kirjoitti, että "Lähiruoka tarvitsee uuden lähijakeluketjun" (HS Mielipide 27. 7.). On totta, että lähiruoan pientuottajien tukemisen pitäisi olla yhteiskunnalle tärkeää jo pelkästään siksi, että raha jää Suomeen ja tukee yrittäjyyttä. Lähiruokaan erikoistuneen kauppaketjun syntymistä on Suomessa tukenut esimerkiksi Sitra. Myös monenlaisiin hankkeisiin, joissa lähiruoan logistiikkaa on selvitetty, on annettu rahaa eri tahoilta. Mitään kovin konkreettisia tai pysyviä tuloksia ei ole kuitenkaan syntynyt.

Erikoiskaupat, joissa myydään pientuottajien tuotteita, eivät pysty kilpailemaan suuria marketteja vastaan. Yhä useampi kauppa on valitettavasti joutunut sulkemaan ovensa.

Jakeluketju pientuottajille on kuitenkin jo olemassa. Eri puolilla Suomea toimii satoja ruokapiirejä, eikä niitä kannata aliarvioida. Ruokapiirit eivät ole "kasvissyöjähippien pikku puuhastelua", vaan aivan tavallisten, markettien tarjontaan kyllästyneiden ihmisten toimintaa.

Miksi ruokapiirien toimintaa ei tueta? Jakelukanavat ja innokkaat asiakkaat ovat jo olemassa.

Ruokapiiri ei kilpaile supermarketin kanssa. Ruokapiirin toiminta-ajatus sopii paremmin pientuottajien tuotteiden välitykseen. Ruokapiirissä tuotteet tilataan etukäteen, joten tuotteen menekki on aina tiedossa, ja toimitusketju on niin lyhyt kuin se vain voi olla. Tällöin myös ruoan hävikki on vähäistä. Ruokapiiri ja asiakkaat tuntevat tuottajan ja ruoan alkuperän.

Ruokapiirien toiminta on juuri sitä, mitä eri ruokastrategioissa on vuosia visioitu. Ruokapiireissä visiot on toteutettu käytännön tasolla, ilman isoja rahoja, hartiavoimin. Ruokapiirit toimivat harrastustoiminnan ja vapaaehtoistyön avulla.

Miksi ruokapiirien toimintaa ei kehitettäisi niin, että ne saataisiin pysyviksi toimintamuodoiksi? Niihin voitaisiin palkata työntekijöitä, tilojen vuokriin voitaisiin saada avustusta tai tilausjärjestelmää voitaisiin kehittää. Ruokapiirien toiminnasta ei myöskään ole tehty yhtään kunnollista tutkimusta.

Voitaisiinko Ryynäsen ehdottama yhteiskunnan tuki lähiruoan järjestelmälliseen jakeluun kohdentaa ruokapiireille?

Nina Repo Herttoniemen ruokapiirin ja ruokaosuuskunnan sekä Kaupunkilaisten oman pellon jäsen Helsinki

Satoa & kasvua

Lämpöä on riittänyt. Tänä kesänä tuntuu, että pellolla paistaa aina aurinko. Lämmin aurinkoinen kesä maistuu pellon tuotteissa. Auringossa kasvi yhteyttää ja tuottaa sokeria. Sen sijaan sadetta on toivottu ja odotettu.  Pellolle ostettiin uusi uppopumppu veden pumppaamiseen. Se on äänetön ja öljyvapaa verrattuna vanhaan traktoripumppuun. Tämän uskaltaa antaa soida yöaikaan ja se ei myöskään kuluta vanhaa traktoria. Siihen hankittiin nyt myös ajastin eli viljelijä voi nukkua nyt yönsä rauhassa. Sadetus peltomittakaavassa pitää kasvit elossa, mutta ei kuitenkaan kastele niitä tarpeeksi. Luonnon sade kastelee koko pellon kerralla ja syvältä. Kasvu on ikään kuin paikallaan ennen sadetta. Osa oman pellon sadosta on kuitenkin suhteellisen suurta. Juhannuksen aikaan tuntui, että isot rikkakasvit olivat viikon pari edellä ja nyt näyttää että osa kasveista on myös. Ne oikein odottavat sadonkorjaajaa.

Pellolla sato kypsyy, mutta edelleen kasvavat myös rikat. Sadonjakomme alkoivat ja se on juhlaa. Ensimmäiset omat vihannekset, isot kyssät ja kiitolliset kesäkurpitsat. Hauska huomata kuinka näin lämpimänä kesänä perunat, punajuuret ja pavut kasvavat ja ovat jo valmiita. Sateisena viime kesänä taas peruna, papu ja punajuuri tulivat vasta elokuun lopussa, kun taas porkkana oli saanut tarpeeksi vettä ja kasvanut isoksi. Nyt porkkanamme kasvu on ollut aika paikallaan.

Sadonjako ja sadonkorjuu vie peltolaisten viikosta melkein neljä päivää sadonkorjuuseen. Käsiä tarvitaan monia. Sadonjako alkoi kolmen viikon tauon jälkeen kyssäkaalilla, anna-bella perunalla, salaatilla, pinaatilla, kesäkurpitsalla ja sipulilla. Pellolla ei ollut montaa kättä heinäkuun viimeisen viikon alussa ja ajatus, että ehditäänkö sato keräämään leijaili ilmassa. Onneksi kolme osuuskuntalaista ilmaantui paikalle juuri oikeaan aikaan. Nyt pelto tarvitsee apukäsiä! Kohti elonkorjuuta ja elokuuta.

Alla kuvia oman pellon kyssäkaalin kehityksestä toukokuusta tähän päivään:

Osuuskuntaiset tietävät tämän kyssäkaali-tarinan viimeisen kuvan. Onko kyssä omaa salaattia makeuttamassa vai lämpimässä kastikkeessa pehmeänä kesävihanneksena vai kesäisenä raasteena? Missä oman pellon aurinkoinen kesä maistuu?

Tieto lisää tuskaa: Pidetään pöytä puhtaana

Mökkiviikon jälkeen on palkitsevaa päästä hyvään ravintolaan. Menu-listaa selaillessa on mukava huomata, että ravintolassa on raaka-aineen lisäksi mainittu maatila, missä raaka-aine on tuotettu. Se on hienoa, mutta juuri sen takia minulta jäi kyseinen ruoka-annos tilaamatta. Miksi? Eikö tilan tietäminen lisäisi kuluttajana ostopäätöstä? Kyllä, mutta luulen tietäväni tilan tuotteesta liikaa. Enemmän kuin ravintoloitsija? Ja aivan varmasti enemmän kuin naapuripöydän asiakkaat. Haittaisikohan muita asiakkaita ravintolassa tämä tieto? Luulen, että se voisi osaan kuluttajista vaikuttaa. Minuun se vaikutti ja valitsin listalta mielummin päivän kalan.

Gmo eli geenimuunnellut tuotteet ovat tulleet ruokapöytäämme. Pienillä askelilla gmo tulee osaksi Suomalaista ruuan tuotantoa. Tässä tapauksessa sain kuulla, että tuottaja joutuu käyttämään gmo-soijarehua eläinten ruokinnassa. Tietty pieni vaihe, jolloin tarvitaan paljon valkuaisainetta, mutta se on se ensimmäinen askel. Maistuuko se? Muutunko minä? Uskon, että gmo:ssa on kyse enemmänkin kuka omistaa luonnon. Business.

Maatalous on globaalisti iso ja kasvava business. Vaikka Suomessa se näyttäytyykin hieman eri valossa. Olemme menettämässä otetta. Eläimiämme ei enää ruokita oman maan rehulla vaan se on halvempaa tuodaan muualta. Vaihtoehdot vähenevät ja vaihtoehdoista tulee kalliimpia. Sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Tällä hetkellä se on gmo-soijarehu. Se tekee kannattamattomaksi viljellä vastaavia tuotteita samoille markkinoille Suomessa. Siitä tulee ainoa vaihtoehto. Kuka määrittelee hinnan silloin? Halpeneeko vaiko kallistuu? Ja kaikki tietää miten tämä homma etenee. Ei se jää gmo-soijarehuksi. Milloin Suomessa valtio joutuu polttamaan gmo-maissipeltoja?

Mikä sitten olisi ratkaisu? Tarra, merkintä, ilmoitus yms. Pakkaukseen. Tämän tuotteen valmistusprosessissa on käytetty geenimuunneltuja valmisteita. Piste. Silloin tietäisimme mitä syömme ja mitä haluamme kuluttajina tukea. Tästä on jo kansalaisaloite tehty, joka toivottavasti edesauttaa asiaa. Keskustelun lisäksi pitäisi tulla konkretiaa.

Herttoniemen ruokapiirissä on tehty linjaveto. Emme enää tilaa lihatuotteita muina kuin luomulihana, koska vain silloin voimme tietää, että gmo-tuotteita ei ole käytetty missään lihan kasvatusvaiheessa. Ne ovat kiellettyjä. Joissain tapauksessa, jos tunnemme tuottajan ja olemme vierailleet tilalla saatamme ottaa ruokapiiriin myös ilman luomu-merkittyä lihaa. Tämä menee hankalaksi ruokapiirille ja on ikävä juttu hyville tuottajille, mutta miten muuten kuluttajien ääni voisi kuulua tuottajalle? Kaupassa emme tiedä lihantuottajaa tai edes mistä maasta liha tulee? Saati mitä lihaa se on?

Olli Repo Herttoniemen ruokapiirin perustaja

Kansainvälisyyttä omalla pellolla

Herttoniemen ruokaosuuskunnan pellolla on järjestetty toisen kerran kansainvälinen työleiri parhaimpaan/pahimpaan kitkentäaikaan. Viime vuodesta jäi hyvät muistot ja rikoista puhdas pelto. Kvt-leiri aloitti työt omalla pellolla 1.7.2013. Heitä on tänä vuonna 10 aikuista 6 eri maasta ja 1 lapsi sekä kaksi kvt-ohjaajaa Laura Heikkilä ja Niina Korpua. He yöpyvät Vantaan Steiner-koululla ja työskentelevät pellolla 10 päivän ajan 6 tuntia päivässä. Työleirillä on ollut mukava yhteishenki ja osuuskuntalaisten porkkanat, palsternakat, punajuuret, sipulit, mustajuuret ja Mustosen virkistyspuutarhan yrtit on pelastettu valtavien valvattien ja kiertyvien tatarten alta. Myös peltolaisten on ollut näin helppo vaihtaa vaihde luomisesta ja istutuksista, hoitotöihin. Uutta energiaa on pellolle tullut Tsekistä, Belgiasta, Slovakiasta, Tunisiasta, Ukrainasta ja Taiwanista.

Slovakialais-saksalaisen Martinin yllätti auringon vahvuus Suomessa. Tunisialais-suomalaisen Ranjan taas pitkät lämpimät päivät. Hän oli kuullut, että viime vuonna Suomessa oli ollut vain 10 kesäpäivää. Leiriohjaajien mielestä haastavinta on ollut eri kansallisuuksien mentaliteetit työhön. Kuitenkin hauskaa on ollut. Osuuskunta on järjestänyt leirille patjoja, pyöriä ja sadevaatteita leirin ajaksi. Varsinkin pehmeistä yösijoista on tullut kiitosta. Ohjelmassa on ollut osuuskunnan esittely, Dodo ry:n Pasilan kaupunkiviljelyksien esittely, Suomen linnan retki ja bussiretki Nuuksion luonnonsuojelualueelle. Myös Helsingin yöelämää käytiin katsomassa lauantaina ja koettiin myös puistofestivaalit. Leiriläiset ovat myös nauttineet kalastamisesta suomalaisella järvellä. He ovat verranneet Suomea J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta maailmaan. Kitkentätyö on tuntunut mukavalta, kun mieli voi samalla levätä ja kasveja hoitaa. Haastavin työ oli kasvihuoneessa kuumuuden takia.

Viljelijän näkökulmasta leiri on ollut erittäin hyvä. Se on tuonut uusia tuulia maailmalta ja samalla kääntänyt työn suunnan isoihin rikkoihin pienistä taimista. Näin pitkiä kuumia kesäpäiviä pellolla jaksaa, kun tietää, että apukäsiä on. Luomupellossamme on niin suuri siemenpankki ja kestorikkakasvitilanne, että ilman osuuskuntalaisia, harjoittelijoita ja työleiriä rikkatilanne tuntuisi mahdottomalta. Onneksi ollaan helpotukseksi hankittu myös hanhenjalkaharat traktoriin ja rikkamestari. Yhteistyöllä saadaan aikaan ja selvitään. Syksyllä sitten korjataan yhteistyön satoa yhteisölle!

Syksyksi työharjoittelemaan Kaupunkilaisten omalle pellolle!

Etsimme hyviä tyyppejä työharjoitteluun Ruokaosuuskunnan pellolle Vantaan Korsoon. etsimme_harjoittelijoita_syys2013

Infrapunakuivuri

Kuivuri on nyt kunnossa. Kaikki vastukset toimii!!!Olemme saaneet viime vuonna Itu Biodynilta lahjoituksena vanhan kuivurin, jonka haluaisimme nyt saada käyttöön. Jos haluat testata kuivuria niin otappa yhteyttä? Alla kuvia kuivurista ja jos tunnet tai osaisit itse käyttää kuivuria niin ota yhteyttä olirepo@gmail.com tai 050-5715032/Olli

IP=Infrapuna kuivuri. Harvinainen venäläinen malli, joka on energia tehokas vaihtoehto. Lisätietoja alla olevasta linkistä: http://www.myllyposti.fi/teollisuus_kuivuri.html

Kasvua & kitkentää

Nyt on hoitotyöt aloitettu omalla pellolla oikein kunnolla, kun kaikki viimeisetkin kasvit vihdoin pääsivät maahan. Osuuskunnan talkoissa on kitketty käsin, kansainvälinen työleiri on poistanut rikkakasveja nyt neljän päivän ajan ja on rikkamestarikin otettu käyttöön. Käsintyönnettävä rikkamestari ostettiin omalle pellolle keväällä Lasten ja nuorten puutarhalta. Myös traktoriin ostettiin hanhenjalkaharat viime kesänä Elomestarilta.  Harat ovat kätevät, mutta vaativat hieman säätöä ennen ajoa.

Herttoniemen ruokaosuuskunnan pellolla on ollut kaksi viikkoa harjoittelussa Ari-Matti Oulun AMK:sta maasetuelinkeinojen linjalta. Hän on ollut töissä Petri Leinosella eli Elomestarilla, joka Suomessa näitä laitteita myy. Ari on osuuskunnan pellolla kahden viikon ajan kiitettävästi haraillut rikkamestarilla. Olemme huomanneet hyväksi taktiikaksi ensin mennä käsin työnnettävällä rikkamestarilla, sitten perässä ajaa traktorilla rivivälit. Vielä kun kolmas nopeasti käsin ottaa kasvin viereen jääneet rikat, niin kyllä tulee tarpeeksi puhdasta ja luomuksi tämä taktiikka on myös tehokas. Rikkamestarin hanhenjalat käyvät kaalien ja pavun viereen hyvin ja kiekko taas toimi purjolla.  Sormiharatkin meillä laitteeseen olisi, joten täytyy niille keksiä vielä tehokasta käyttöä. Porkkanat, palsternakat, sipulit ja mustajuuret on käsin kovalla työllä kitketty isojen ukontatarten varjosta. Tietysti rivivälit on harattu traktorilla. Punajuuri odottaa vielä vuoroaan.

Täytyy tietysti pellon pientareitakin niittää, jottei rikat sieltä siemennä peltoon. Hankimme pellon onneksi myös trimmerin pientareita varten. Sillä hoituu myös Mustosen puutarhan leikkuut. Osuuskuntalaisten viime kesänä istutetut viinimarjapensaat ovat lähteneet hyvään kasvuun Mustosessa. Niiden riviväleihin on kylvetty nurmea ja apilaa, joka näin kasvun aikaan vaatii myös hoitoa.

Heinäkuu on pellolla omalla tavallaan helpottavaa aikaa, kun voi keskittyä vain hoitotöihin, mutta samalla se jännittää hieman, että ehtiikö kaikkien kasvien luo ajoissa. Varsinkin kun pellollamme on kiitettävä siemenpankki ja kestorikkakasvi ongelmakin. Onneksi apukäsiä löytyy niin harjoittelijoista, työleiristä  kuin osuuskuntalaisistakin. Mehän myös kiikutamme jokaisen rikkakasvin pois pellolta, jotta se ei siementäisi tai juurtuisi uudelleen paikoilleen. On meillä taas jo aika näyttävä rikkakompostikin siunaantunut. Yksi lempimottojani heinäkuuhun on " älä katso kitkiessä riviä eteenpäin, elä hetkessä, keskity juuri siihen, missä olet ". Näin kitkennästä voi jopa nauttia. Sehän on helppoa hommaa, ei saa antaa pelon vallata vaan mieluummin nauttii kauniista heinäkuisesta säästä ja iloitsee taimien pelastuksesta.

Kaikki kasvaa!

Valtava kasvu voima: juhannuksen jälkeen valoa, lämpöä ja onneksi myös kosteutta riittää. Rikkakasvit ovat päässeet valtaviksi eli kitkentäaika on käsillä. Lämpöä on lähemmäksi 30 ° C ja sadekuurot kastelevat peltoa. Vielä kesäkuun loppuun asti istutetaan mm. maisseja ja joitain kaalin sukuisia kasveja. Sitten onneksi pellon raja tulee vastaan ja on keskityttävä vain hoitamaan kymmeniä tuhansia taimiamme.

Uusi viherlannoslohkomme kylvettiin juhannuksena käsin. Viherlannoksen on tarkoitus mahdollistaa lohko tulevaisuudessa satokasvin viljelyyn. Kylvimme lohkolle Kauraa, ruisvirnaa ja italianraiheinää. Kauran on tarkoitus nostaa vaikealiukoisia ravinteita maasta ja puhdistaa maata. Ruisvirna taas kerää typpeä ilmastopalveluita hyödyntäen maahan ja italianraiheinä varmistaa vihreän kasvun eli pitää ravinteet maassa. Viherlannossekakasvusto kasvaa hyvin yhdessä, koska kasvien juuret ulottuvat eri kerroksiin maassa. Viherlannoksen on tarkoitus ehkäistä rikkoja ja parantaa maan ravinnetilaa. Myös biokalvopenkkien väleihin kylvettiin tänä vuonna maata parantava seos.

Laavin veljekset ovat käyneet hoitamassa myös vanhaa Massey Ferguson 35 eli vuokraisäntämme Jukan vanhaa helmeä, 60-luvun traktoria. Jospa siitä saisi kastelu- ja rivivälien haraustraktorin. Osuuskuntalaisemme Karlsson on käynyt peltotietä omalla helmellään parantelemassa. Myös uuden vajan pohjia on pellon naapuri Honkamäki käynyt kaivurilla kaivamassa. Kiitos tärkeän työn tekijöille!

Kolmas sadonjako on ensi viikolla ja osa omista varhaisperunoista on vihdoin valmiita. On niitä odotettukin. Savimaammehan ei lämpeä hiekkamaan tavoin ja sitä ei pääse muokkaamaankaan kovin aikaisin ettei rakennetta riko. Ensi viikolla ensimmäiset timot pääsevät toivottavasti kotien kesäruokapöytiin. Porkkanoiden pelastusta isojen rikkakasvien joukosta on tehty nyt muutaman talkoiden verran. Torstai-illat ovat olleet kauniit ja osuuskuntalaisissa on voimaa.

Keskellä kesää ensimmäinen sadonjako!

Tämän kauden eka sadonjako starttasi juhannusviikon maanantaina ja uudet jakopisteetkin kastettiin käyttöön. Töölön jako tapahtuu meren rannalla tunnelmallisen kahvila Regatan edustalla. Regatta on yli 100-vuotias talo ja kahvilaisäntä Raine Korpela on pyörittänyt kahvilaa 10 vuotta perheyrityksenä reilulla meiningillä. Kotoinen paikka on avoinna vuoden jokaisena päivänä, palvelu on mukavaa ja mm. luomumehuja löytyy valikoimasta. Meidän satokassit löytyvät kahvilan edustalta punaisen arkun päältä pelargonien alta tutuista punaisista satolaatikoista ja haku toimii itsepalvelu periaatteella.

Vantaan jako tapahtuu pellon reunalla. Torikatoksesta sadon voi noutaa haluamaansa aikaan. Myös ravintolakoulu Perho sai oman satonsa ensi kerran maanantaina ja keittiöstä kaikui huuto: "oma sato on valmista!" Ensimmäisessä jaossa oli keräsalaattia, retiisejä, raparperia, ruohosipulia, kevätsipulia, minttua ja sitruunamelissaa. Minttu on hieman piristävää teenä ja sitruunamelissa taas kevyen piristävää, mutta samalla rauhoittavaa. Sitruunamelissa on ihanaa myös jälkiruokien kaverina. Omat retiisit taas avaavat vahvuudellaan tukkoisuudenkin. Suosittelen niitä ohuina paloina salaattiin. Oman maan salaatit ovat pehmeän makuisia ja laadultaan jotain ihan muuta kuin ruukkusalaatit. Oikean maan ja auringon alla kasvaneita luonteikkaita, raikkaita hipiän ja sydämen hoivaajia. Omat sipulit ovat tänä vuonna erityisen hyvän makuisia. Nehän voi syödä kokonaan. Sipuleista, retiiseistä, yrteistä, ruohosipulista ja salaatista pyöräyttää myös ihanan juhannussalaatin. Raparperi kuuluu tietysti kesäiseen piirakkaan.

Herttoniemen ja Kalasataman sadonjaot alkoivat tiistaina tuttuun tapaan Herttoniemen asukastilassa ja Kalasatamassa Tuoretorin lähellä.

Kesäkuun puolen välin lauantaitalkoissa oli mukavasti osuuskuntalaisia ja saatiin paljon aikaiseksi. Omia porkkanoita pelastettiin noin kuukauden sadonjakojen verran ja sateen jälkeen maa oli mukavan pehmeää kitkettävää. Urhoolliset osuuskuntalaiset siirsivät myös vanhan työkaluvajan uuteen paikkaan ja siirtyi WC:kin metsään päin. Vanhan paikalle aletaan tehdä uudelle ja isommalle vajalle pohjustuksia. Yhteinen ruokailu oli maittava ja mukava. Yksi uusi osuuskuntalainen tokaisikin, että siinä ruokailun aikaan tunnelma oli hyvin avoin ja tutustuminen helppoa.

Virosta tuli 30 luomuviljelijän porukka tutustumaan Suomen biodynaamisille tiloille. He vierailivat myös omalla pellolla 13.6. ja Mustosen kasvihuoneessa juotiin teet. Viljelijät olivat hyvin otettuja kaupunkilaisten omasta pellosta ja osuuskunnan ideasta. Jotain vastaavaa on saatava Viroon. Kaupungin ja maaseudun yhteistyön niinkuin myös viljelijän ja kuluttajan yhteistyön on lisäännyttävä, jotta perinnemaisemat, terapeuttinen puhdas luonto ja puhdas lähiruoka säilyvät.

Pienet linnun poikaset ovat perunanistutuskoneessa kohta valmiita opettelemaan omien siipien kantamista ja lentoa maailmalle! Sen sijaan, kun viherlannosmaa tänään viimeisen kerran äestettiin ennen kylvöä tulivat västäräkit odottelemaan maasta nousseita kastematoja. Samoin perunan rivivälejä harattaessa odottavat linnut maasta matoja.

Keskikesää kohti kasvu on kasvanut ja valo on lisääntynyt. Pellolla se on ollut kuin suurta uloshengitystä. 30.6. on myös viimeinen aika virallisesti kylvää pellolle mitään. Oikein hyvää yötöntä yötä ja kasvun keskipäivää!

Pelto testasi Pelagon Linahammar tavarapyörän

Oma pelto testasi viikon verran Suomessa käsintehtyä rahtipyörää. Pellon tavoite oli vähentää autolla ajoa oman pellon ja viristyspuutarha Mustosen välillä. Mustosessa, muutaman kilometrin päässä pellolta, käydään viikoittain erilaisten työkalujen kanssa viherrakentamassa, hoitamassa puutarhaa tai satoa keräämässä. Kaikki työkalut kuljetetaan aina mukana pellolta puutarhalle. Voiko hyvin suunniteltu lähituotettu polkupyörä sopia lähitilalla lähiruoan tuotannon apuvälineeksi?

Polkupyörä tuli pellolle ilman laatikkoa eli perusmallina lavalla. Eteen on siis saatavana erilaisia lavaratkaisuja kuten matala laatikko, laatikko kannella ja syvä laatikko. Näitä olisi hauska kokeilla, että tietäisi mikä olisi sopivin sadon roudaamiseen osuuskunnan puutarhasta pellolle tai työkalujen kuljettamiseen.  Pyörään sopi toisaalta täydellisesti juuri osuuskunnan satolaatikot eli levyn mittaan sopi kaksi satolaatikkoa vierekkäin. Pyörällä voi hyvin kuljettaa satolaatikot mukanaan puutarhalle, kun lähtee sadonjakoa keräämään. Jousitettu Brooks Flyer -satula osoittautui mukavaksi ajossa. Kätevää on myös pieni etupyörä. Myös tukeva seisontajalka saa kiitosta epätasaisessa luonnonmukaisessa maastossa.

Kantavuudeksi fillarille luvattiin 75 kg kuljettajan lisäksi. Laitoimme pyörään n. 30 kg peltolaisen lisäksi. Kun kilot jakaantuivat pystysuuntaan pyörä muuttui epätasapainoisemmaksi ainakin peltotie-ajossa. Kun kilot jaettiin vaakasuuntaan tasapaino lisääntyi.

Peltotyöntekijämme Panu lähti kuljettamaan Linahammarilla pellolle rahdin mukana tulleita Novarbon Aino-luomulannoitteita osuuskunnan puutarhalle Mustoseen. Käännöksissä huomasi polkupyörän pysyvän tasapainossa pienellä jarrutuksella, jos lastin paino jakautui tasaisesti.

Myös pienemmät työkalut voivat kulkea kätevästi fillarissa, jos ne kiinnittää esim. nippusiteillä lavan aukkoihin. Voimme suositella polkupyörää lämpimästi kaupunkiviljelmille ja siirtolapuutarhoille sadon kuljetukseen palstalta kotiin, miksei myös pieniin sadonkuljetuksiin viljelmältä asiakkaalle. Perusmalli lavalla sopii moneen tarkoitukseen, mutta tällöin tulee olla mukana aina nippuside pussi, narua yms. lastin sidontaan. Lisäksi rahtipyörässä on tyyliä. Se voittaa autolla ajon kesäkuumalla sekä tekee maailmastamme hieman öljyvapaamman. Linkistä pääset suunnittelemaan mukavia työajoja http://pelagobicycles.com/bicycles/pelago-linahammar.html

Kesä kuumaa ja taimille vettä!

Yhtäkkiä se kesä tuli ja kuumana tällä kertaa. Maailma täyttyy vihreydestä ja lämmöstä. Pellolla yritetään kovin pysyä kasvun rytmissä, mutta vettä kaivataan. Aamu radiossa todettiin, että voiko mikään sää olla ankeampi kuin +13° C ja sadetta. Mietin, että pellolle tuo olisi muutamaksi päiväksi täydellinen sää. Mutta tietysti viikonlopuksi, että pystytään töihin keskittymään. Onneksi Harri löysi viime vuonna kastelujärjestelmän pellolle, joka hankittiin. Nyt sitä tarvitaan!

Punajuuri kylvettiin tänä vuonna 3 eri tavalla, koska ollaan mietitty, mikä on paras tapa. Nyt voimme verrata kolmen eri koneen kylvöjälkeä ja todeta mitä omalla pellolla kannattaisi tulevaisuudessa käyttää. Punajuuren siemeniä kylvettiin käsin työnnettävällä nipexillä, bassilla ja Harrin lainaamalla traktorivetoisella tume-kylvöyksiköillä. Parin viikon päästä, kun kaikki ovat hyvin itäneet voimme todeta tasaisimman jäljen.

Tuomas ja harjoittelijamme Timo sadettivat juuri itäneet punajuuret toissa yönä. Tällä viikolla ollaan istutettu kyssäkaalit, lantut ja keräkaalit. Jokainen taimi on kasteltu ennen maahan laittoa ja myös ennen kuin harso vedetään tuholaisten suojaksi ja haihduntaa vähentämään. Tämä kastelu tarkoittaa tuplatyötä. Nyt pienet porkkanan ja juuri itäneet palsternakan sirkkataimet kaipaavat vettä. Toisaalta ne juurillaan toivottavasti tunkeutuvat syvälle etsiessään vettä.

Viime torstain iltatalkoot olivat hyvät. Saatiin sipulirivit kitkettyä hienoiksi ja anttilasta nousi juolavehnän juuria pois. Perjantaina anttilaan istutettiin nicolaa ja tänään pitäisi peltoon saada vielä vähän opera-perunaa. Perunan istutuskoneessa on linnun pesä. Kaksi linnun munista oli kuoriutunut viikko sitten, kun perunaa lähdimme istuttamaan. Emolintu lensi pois, mutta heti palauttaessamme koneen paikoilleen palasi se pesälleen. Olen miettinyt, miten poikaset pärjäävät nyt lähes 30 asteen helteessä ja rautaisessa istutuskoneessa. Toivottavasti luonto hoitaa asian.

Nykulla-lohkomme on nyt täynnä elämää eli se on kylvetty täyteen. Siellä kasvaa nyt varhaisperuna timo, purjo ja muut perunat ovat juuri varmaan työntämässä lehtiään maasta kohti päivän valoa. Sipuli, retiisi, tilli ja juuri kylvetyt pavut kasvavat Nykullan rinteessä. Samoin porkkanan ja palsternakan sekä mustajuuren sirkkataimet. Punajuuret olivat eilen itäneet. Murron lohko odottaa vielä lehtikaalia, kurpitsoja, maisseja, mangoldia ja parsakaalia. Nyt pitäisi ensimmäinen peruna mullata ja sipuli jo riviväliharata, mutta kannattaako pellon pintaa rikkoa nyt, jos sadetta ei ole näkyvissä. Sillä haratusta pinnasta pääsee kosteus haihtumaan, toisaalta taas jos rankkasade tuleekin ei pellolle sittenkään voi mennä...

Maan hoitoa ja ensimmäisiä sirkkalehtiä

Ensimmäiset omien kylvösten näkyviin tulleet sirkkalehdet ovat juhlaa. Ensimmäiset juhannussadon retiisit ovat itäneet. Tietysti heti kirpat innostuivat niistä ja nyt on pienten päälle levitetty tuhkaa tuholaisia karkottamaan sekä laitettu harso päälle.

Uudella lohkollamme anttilassa on talkoiltu ja kerätty juolavehnän juuriryppäitä pois. Nyt lohko pitäisi äestää vielä kerran ja torstain talkoissa haravoida vielä yksi juolavehnäsatsi pois. Sitten lohko on valmis perunalle, jota pystytään koneellisesti haraamaan. Seuraavana vuonna lohkolle voikin sitten jo miettiä vihannesta. Torstaitalkoot alkoivat 23.5. sateisen päivän päätteeksi, mutta ilma oli raikas ja ilta mukava.

Porkkanapenkit liekitettiin rikkakasveista viime viikolla ja eilen 28.5. liekitettiin palsternakka sekä mustajuuri. Kylvöpenkit liekitetään juuri ennen kuin viljelykasvi itää, jotta se saisi etumatkaa jo itäneihin rikkakasveihin nähden. Kiitos Majvikin tilalle liekittimen lainasta!

Murroa eli viime vuoden porkkana-palsternakka-sipuli-maata on lannoitettu sekä äestetty pitkään ja hartaasti, jotta savipaakut rikkoutuisivat.  Lohkolle tulevat tänä vuonna taimista istutettavat kasvit ja ensimmäisenä istutettiin selleri eilen 28.5. Myös maa-analyysitulokset saapuivat ja mm. murron tila on parantunut huomattavasti vuoden 2011 analyyseistä. pH oli noussut 5,3 vuoden 2012 orgaanisten lannoitusten ja kalkitusten ansiosta 6,2. Edelleen tänä vuonna sitä kalkittiin ja lannoitettiin orgaanisen aineksen lisäämiseksi ja kasvukunnon parantamiseksi.

Vanha perunanistutuskone on ollut suosittu ja lintu on tehnyt hienon pesän vanhojen perunasäkkien suojaan. Istutimme vähän nicolaa, mutta onneksi lintu oli tehnyt pehmeän pesän munilleen. Istutuksen jälkeen kone palautettiin samaan paikkaan ja emo löysi jälleen munansa. Ensi perjantaita jännitetään, sillä silloin pitäisi anttila kylvää täyteen nicolaa. Onko pesässä silloin vielä munia vai pääsevätkö linnun poikaset ajelulle?

Kyntöä ja kylvöä

Toukokuu on onneksi ollut lämmin pitkän talven jälkeen ja maat ovat vihdoin kuivuneet. Omalla pellolla edelleen äestetään ja uutta lohkoa Anttilaakin on jo muokattu. Nykulla-rinne-lohkollemme on nyt kylvetty porkkanat. Meillä on neljää eri biodynaamisesti tuotettua porkkanalajiketta: kahta varhaisempaa ja kahta myöhäisempää. Oxhella-lajike on se hauska viime vuodesta tuttu kartionmuotoinen "jänisvemmelsääriporkkana", milan taas on tuttu ja turvallinen kesäporkkana, rodelika tuttu aromaattinen syysporkkana ja  fynn mukava aikaisempi lajike. Lajikkeemme eivät ole F1 hybridejä eli samaperintäisten vanhempien varmoja tiettyjen ominaisuuksien linjoja vaan luonnonvalintaa saa edelleen tapahtua. Porkkanamme ovat luonteikkaita ja makeita luomuyksilöitä.

Nyt odotetaan sateita, jotka kastelisivat maan sieltä muutaman sentin syvyydestä, jossa siemen itämistään odottaa. Myös sipulin istukkaat ovat kaikki maassa ja pienillä on jo isot juuret. Omia palsternakkoja kylvetään parhaillaan porkkanapenkkien viereen ja omat mustajuuripenkit odottavat myös tasoitusta. Maammehan on niin savista ja konepuolemme vanhanaikainen, että käymme jokaisen traktorilla ajetun penkin vielä käsin läpi ja otamme juolavehnän juuret ja savipaakut pois, että pienillä olisi hyvä koti kasvaa. Varhaisiperunaakin on nyt istutettu neljää eri lajiketta: timoa, siikliä, annabellaa ja solistia. Timohan on se tutuin ja aikaisin peruna, siikli se toreilta tuttu makoisa puikula, annabella uudempi siiklin tyyppinen, mutta ehkä siikliä kestävämpi lajike ja solistia saimme siemenperunan tuottajaltamme kokeiluun. 

Oman pellon talkookausi avattiin myös viime lauantaina 18.5. Mustosen puutarhassa. Talkoissa saatiin paljon aikaiseksi: sillat omalle virkistysmaalle tehtiin, kasvihuoneen pääty muovitettiin, sähkökaapelille kaivettiin iso ura maahan, oma yrttiympyrä kitkettiin, parsoja istutettiin ja kukkia kylvettiin. Sadetta oli luvattu, mutta meininki oli niin hyvä, että sade pysytteli poissa. Oma virkistyspuutarha osuuskuntalaisten käyttöön ja monivuotisille kasveillemme on taas hieman valmiimpi. Miettikää vielä kaksi vuotta sitten tuo oli pusikko, vuosi sitten savimaa oli aumalla montussa ja nyt meillä on hieno puutarhan alku hienolla paikalla luonnonsuojelualueen reunalla. Kiitos osuuskuntalaisille!

Maan muokkausta

Auringon valoa ja lämpöä on onneksi riittänyt, savimaa on pikkuhiljaa kuivunut. Pellolla ollaan siivottu talvea pois ja tehty tilaa uudelle kasvulle. Savimaan kanssa alkuun lähtö on viipyilevää ja liian aikansin ei kannata mennä, muuten on odotettavissa saviveistosta kuohkean maan sijaan. Onneksi syksyllä savimaa kynnettiin, jolloin roudan olisi mahdollista myös savimaan rakennetta murustaa. Osa kiitos kynnöstä kuuluu osuuskuntalaisellemme Karlssonille. Traktori on vihdoin päässyt pellolle äes perässään muokkaamaan maahan ilmaa ja lämpöä. Sillä nyt on aika tehdä siemenelle hyvä maa, jossa on oikeassa suhteessa ilmaa, lämpöä, vettä ja maata. Sitten tarvitaan vielä eläinkunnan tuottamaa kompostoitua lantaa ja hieman kalkkia perään niin kylvöpenkin resepti alkaa olla valmis. Omalla pellollahan kasvun voimaa riittää ja kestorikkakasvitilanne on huomattava, joten ennen istutusta meidän pitää vielä haravoida juolavehnän juuret ja isoimmat savipaakut penkeistä. Kyllä omien taimien kotipenkkien teko vaatii kärsivällisyyttä, aikaa ja huolenpitoa.

Keskiviikkona 8.5. omat varhaisperunat eli timot istutettiin Nykullan lohkolle, joka oli kaalimaa viime kesänä. Siiklit ovat Toivon tilan idättämössä vielä vuoroaan odottamassa. Helatorstaina pääsivät ensimmäiset salaatit maahan biokalvoon, joka torjuu penkin rikkakilpailijoita. Ensimmäiset 320 kappaletta omia salaatteja pääsivät kasvamaan juhannussatoa varten, jolloin ne ovat valmiita lähtemään pellolta kohti osuuskuntalaisten koteja. Se on juhlavaa, kun ensimmäiset taimet pääsevät maahan kaiken alkujärjestelyn ja maan muokkauksen jälkeen.

Myös kasvihuoneen muovitus on edennyt. Nyt on enää ovet tekemättä. Sipulimme ovat matkanneet matkahuollossa viikon, mutta toivottavasti perjantaiksi pääsevät omalle pellolle istutettavaksi. Maan muokkaus etenee omalla painollaan ilmojen niin suodessa, siemen kuori pääsee rikkoutumaan lämmön yhtyessä sopivaan kosteuteen ja uusi elämä versomaan kohti valoa. Onnea kasvukauden 2013 kasvulle!

Ruokaosuuskunta ehdolla Pohjoismaiden ympäristöpalkinnon saajaksi vuonna 2013

Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2013 luonto- ja ympäristöpalkinto myönnetään pohjoismaiselle yritykselle, organisaatiolle tai yksityishenkilölle, jonka kehittämä tuote tai keksintö tai muu luova panos lisää luonnonvarojen käytön tehokkuutta ja pienentää siten ihmisen ympäristöjalanjälkeä.Lue lisää palkinnosta tästä.

JA Ruokaosuuskunta ehdolla palkinnon saajaksi Suomesta. Katso tästä ehdokkaat.

Tue Ruokaosuuskuntaa pioneerityössä esim. yrityskannatusjäsenyydellä.