Toukokuu & Toukotyöt

Pellon savimaa kuivuu ja viljelijät odottavat oikeaa hetkeä päästä muokkaustoimiin. Viime syksyn kynnökseltä kurkistaa kevätaurinkoon avautuneena leskenlehti. Peltotien vieressä kasvaa valkovuokkoja ja paju kukkii jo keltaisena. Osuuskunnan Mustosen puutarhan metsästä pilkahtaa vielä valkoisia lumikinoksia, jotka peilaavat taivaan valkoisiin pilviin. Ensimmäiset rikkakasvit nostavat sirkkalehtiään ilmaan ja ilahduttavat kasvullaan, eivät kyllä kovin kauaa!

Syksy oli kostea, joten Jukan perunaa jäi maahan niinkuin monessa muussakin paikassa, jossa pelto ei konetta kantanut. Tänään ollaan siis nostettu retroperunaa ihan oikeaa uuttavanhaa. Katsotaan, jos retroja jakoon saisi!

Mustosessa oman kasvihuoneen muovituksen ennakkotöitä on tehty ja toivottavasti huomenna päästään muovin nostajaisiin. Kalkkikuorma saapuu tänään myös pellon reunalle lannoitusta odottelemaan. Maa-analyysi on otettu ja tuloksia siitä, miten oma peltomme on suhtautunut viime kauden eloperäiseen parannukseen odotetaan. Lantakomposti oli tänään päivällä vielä puolen metrin syvyydeltä jäässä, mutta onneksi aurinko paistaa ja valo on tullut lämmittämään kevättä!

Vuoden Lähiruokateko -kilpailun kunniamaininta

Huhhuh, kiitos! Tässä on samalla hyvä kiittää kaikkia ruokaosuuskuntalaisia, jotka ovat mahdollistaneet ruokaosuuskunnan toiminnan. Hyvä me! Yhdessä ollaan uskottu ja sijoitettu Kaupunkilaisten omaan peltoon. Kiitos meidän ihanille Personal farmereille: Heidi, Tuomas, Susanna (2011) ja Harri! Arvostetaan sitä duunia mitä teette! Iso käsi pellon harjoittelijoille ja osuuskunnan ensimmäiselle työharjoittelija Kiralle, joka teki loistavan kilpailuhakemuksen, jolla napattiin kunniamaininta. Kiitos yhteistyökumppaneille! Kiitos Hertsikan Pumpulle jakelupisteen vuokraamisesta yms. tuesta. Kiitos kaikille ihanille mahtaville ruokapiirin TUOTTAJILLE! Kiitos ruokapiiriläisille! Kiitos Jukka ja Piisi Jormola! Kiitos Eeva Mustonen! Kiitos osuuskunnan hallitukselle! Ja EXTRA ISO kiitos kaikillle talkoolaisille ja porukalle joka on jeesannut meitä! Ilman teitä tää ei olisi ollut mahdollista.

Pari poimintaa perusteluista:

• Osuuskunnan toimenpiteet ovat toimineet esimerkkinä lukuisille eri puolille Suomen perustetuille, tuottajan ja kuluttajan väliseen suoraan yhteyteen pohjautuville tuotanto- ja markkinointimalleille.

• Osuuskunta on merkittävällä tavalla edistänyt maamme ruokapiiritoimintaa jakamalla pyyteettömästi omaa asiantuntemustaan muiden ruokapiirien käyttöön ja uusien perustamiseksi. Se on toiminut aktiivisesti yhteistyön käynnistämisessä suomalaisten ruokapiirien välille.

• Kaupunkilaisten Oma pelto -konsepti mahdollistaa kaupunkilaisille osallistumisen oman ruoan tuotantoon ja täten auttaa palauttamaan linkin ihmisen ja luonnon välille.

Kiitos raadille isoista sanoista. Saa kannattaa!

Kimppamökki kesäksi

KIMPPAMÖKKI HIRVENSALMEN SUONTEELLAELI OSAKKUUS KESÄMÖKKIIN

Oletko halunnut kesämökkiä, mutta hinnat tuntuvat kalliilta? Nyt on mahdollisuus päästä osakkaaksi kesämökkiin, joka sijaitsee upealla paikalla Hirvensalmella, kirkasvetisen Suontee-järven saaressa.

Tontti ja pieni mökki sijaitsevat Kohosaaressa, jonne on noin 5-10 minuutin venematka mökkiläisten yhteisestä venerannasta. Tontti on 1,8 hehtaaria eli varsin iso. Ranta on osittain hiekkarantaa ja paikoin kallioista. Se sopii hyvin lapsille. Rantaviivaa on noin 250 metriä, ja näkymä on ilta-auringon suuntaan eli länteen ja luoteeseen. Olemme tänä keväänä rakentaneet saareen 25 neliön saunamökkiä, joka sijaitsee 10 metrin päässä rannasta. Mökki on Honkarakenteen Laivapoika-mallia. Rakennuksessa on sauna, josta on oma uloskäynti terassille. Lisäksi on saunatupa ja makuualkovi. Mökissä pystyy majoittumaan 2 + 2 ihmistä. Mökkiä ympäröi iso terassi, erityisesti rannan puolella. Suuret ikkunat avautuvat järvelle, ja saunan lauteilta on suoraan näkymä ilta-auringon suuntaan. Rakennustöiden yhteydessä tontilta harvennettiin puustoa niin, että se on nyt avara ja puistomainen. Tontilla on silti edelleen runsaasti tukkipuun kokoista mäntymetsää. Mökillä on oma rauha, naapureihin ei ole suoraa näköyhteyttä. Lähin mökkinaapuri on noin 100 metrin päässä harjanteen toisella puolella, saaren itärannalla. Tontin eteläpäässä on naapuri 200-300 metrin päästä. Tontilla on puucee ja varasto. Puuceehen tulee Biolanin kompostoiva käymälä. Tontilla oli myös vanha 1970-luvulta peräisin oleva lautarakennus. Se oli kuitenkin niin huonokuntoinen, että se poltettiin talven aikana. Sen paikalle on mahdollista rakentaa kesäterassi ja kesäkeittiö. Puutavara sitä varten tuotiin talven aikana valmiiksi. Suonteen järvi on yksi Suomen puhtaimpia. Erityisesti järven eteläisessä osassa vesi on niin kirkasta, että syvälle veteen näkee paljaalla silmällä. Järvi on kalaisa ja kallioinen. Jääkauden isot siirtokivilohkareet antavat maisemille oman hienon leiman. Järven puhtautta selittää se, että rannoilla ei ole peltoja lähinnä kallioita ja metsää, ei lainkaan taajama-asutusta. Järven toinen haara ulottuu pitkälle Joutsaan eli Keski-Suomen puolelle. Saarella ja lähirannalla mantereella on hyvät mustikkamaat ja sienimaastot. Isot tiet ovat kaukana, joten ilma on puhdasta. Kulku mökille sujuu näppärästi uudehkolla Buster XsR –veneellä (n. 4,10 m pitkä), jossa on 20 hv:n Yamaha-moottori. Veneessä on sähkökäynnistys ja sähkökippi, joka helpottaa suuresti rantautumista. Lisäksi mökillä on iso Saiman-soutuvene. Yhteisrannassa on venepaikka: vene hinataan vinssillä telojen päälle. Lisäksi tarkoituksena on hankkia mökkiin aurinkopaneeli-järjestelmä, joka riittäisi mm. jääkaapin käyttöön. Toistaiseksi jääkaappia on käytetty kaasulla. Myös laituri kuuluu ensi kesän suunnitelmiin.

Joillakin on kimppamökkejä Lapissa. Toisilla on purjevene hankittu kimpassa, jolloin kesän käyttöaika jaetaan. Ajattelimme, miksi ei kesämökkiä voisi myös käyttää kimpassa, osakkuusperiaatteella. Toinen meistä on eläkeläinen ja toinen on toimittaja-kirjailija, joka pystyy säätelemään omaa ajankäyttöään. Me viihdymme mökillä, mutta emme silti käytä sitä koko kesää. Olemme siellä kerrallaan ehkä 2-3 viikkoa keskikesällä ja lyhyempiä aikoja silloin tällöin.

Suuren osan aikaa mökki seisoo tyhjänä, mikä tuntuu ikävältä tuhlaukselta näinä aikoina. Kesämökissä riittäisi hyvin käyttöaikaa 2-3 muulle perheelle. Maksimissaan osakkaita voisi olla neljä. Kaikille riittäisi kaksi viikkoa kesän parasta aikaa juhannuksesta elokuun puoliväliin. Keväällä ja syksyllä jokaisella olisi lisäksi viikko omaa aikaa. Jos osakkaita olisi vähemmän, jokaiselle riittäisi tietysti enemmän käyttöaikaa. Uskomme, että homma sujuisi, jos pelisäännöt sovitaan etukäteen tarkkaan. Osakeyhtiö voisi ehkä olla sopiva tapa järjestää omistus. Käyttökustannuksia mökissä ei juuri ole. Sähköt hoituisivat aurinkopaneelilla. Ainoastaan vene vaatii hieman huolehtimista. Veneen talvihuolto maksaa noin 200 euroa ja talvisäilytys jossakin hallissa 400-600 euroa talvikaudelta. Tiehoitokunnan ja yhteisrannan osakkuudet ovat muutaman kympin vuodessa.

Mitä tämä kaikki sitten maksaa? Arvioimme, että tällaisen rantatontin ja mökin hinta liikkuu noin 200 000 eurossa. Osakkuus maksaisi siis 50 000 euroa tai hiukan enemmän, osakkuuksien määrästä riippuen. Tontilla on rakennusoikeutta yhteensä 250 neliötä. Siitä on nyt siis käytetty vasta 25 neliötä ja kymmenkunta neliötä varastorakennukseen. Tontille on aivan hyvin mahdollista rakentaa isompi päämökki. Kimpassa sen kustannukset osakasta kohti muodostuisivat kohtuullisiksi.

Lisätietoja: Heikki ja Ritva-Hanna Saari heikki.saari at pp5.inet.fi Heikki 0400 182010 Ritva-Hanna 040 657 8770

Pelto ja kevät 2013

Tälläiseltä pelto näyttää 21.4.2013. Kuvat: Katja Lahtinen

Hintavertailu 2013

Herttoniemen ruokapiiriin voit liittyä tästä. Tutustu toimintaamme tästä.

Tontteja Kaupunkilaisten oman pellon

ja Vantaan steinerkoulun vierestä Satakielentien varresta  Vantaan seudun steinerkoulun lähellä on tulossa myyntiin 6 kpl omakotitontteja ensi viikolla (8.4.2013 alkaen).

Mahdollisesti kiinnostuneilla osuuskunnan jäsenillä on mahdollisuus tiedustella tontteja jo ennen virallisen myynnin alkamista eli nyt viikonlopun aikana.

Tiedustelut: Jukka Jormola 040 5128801 Tiedustelut ja myynti: Heli Remes, Kiinteistömaailma 050 3881211

Pöytäkirja: Ruokaosuuskunnan ylimääräinen kokous

Aika: 23.3.2013 klo 14:30 – 16Paikka: Herttoniemen asukastila, Hiihtomäentie 37, Herttoniemi (Herttoniemen jakelupiste).

Esityslista: 1. Kokouksen avaus Olli Repo avasi kokouksen klo 14.50

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi ja laillisesti kokoon kutsutuksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Olli Repo ja sihteeriksi Kira Varesvuo. Ääntenlaskijoiksi ja pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Risto Törrö ja Kati Laszka. Allekirjoituksiksi hyväksyttiin kokouspöytäkirjan hyväksyminen sähköpostivahvistuksella.

3. Syy kokoontumiselle Kokous 25.1. 9 kohta Päätökset (kokous pöytäkirja luettavissa netissä: http://ruokaosuuskunta.fi/2013/ruokaosuuskunnan-kokous-27-1-2013/) Päätettiin budjetissa pysymisen varmistamiseksi, että helmikuun lopussa satomaksu pitää olla maksettuna 130 osuuskuntalaiselta. Jos tämä tavoite toteutuu, voimme jatkaa nyt sovittujen päätösten mukaan. Muussa tapauksessa kokoonnumme uudestaan ja mietimme miten saamme budjetin kokoon vuodelle 2013. Helmikuun lopussa 101 sato-osuutta oli maksettu. 8.3.2013 saldo on 121.

4. Hallituksen esitykset budjetissa pysymiseen OSA1: Ehdotamme toimintatapoihin muutosta (toimintatavat kokonaisuudessaan alla): - Poistetaan kohdat 4 ja 6 koska osuuskunnan jakeluissa ei olla siirrytty pistejärjestelmään, jota mietittiin vuonna 2011. Päätös: Päätettiin, että poistetaan kohdat 4 ja 6.

- Lisätään kohta: Osuuskuntalainen voi pitää välivuoden, jos maksaa kannatusjäsen maksun 40 €. Tällöin osuuskuntalainen saa jäsenpostia, mutta ei ole oikeutettu sato-osuuteen. Päätös: Osuuskuntalainen voi siirtyä kannatusjäseneksi maksamalla 40 € suuruisen kannatusmaksun. Halutessaan palata takaisin kaupunkilaisten omaan peltoon osuuskuntalaiset ilmoittautuvat ja heidät numeroidaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Päätettiin, että hallitus muotoilee kohdan lopullisen muodon.

- Lisätään kohta: Osuuskuntalaiset voivat muodostaa kimppoja eli jakaa sato-osuuden puolikkaaksi toisen osuuskuntalaisen kanssa. Kimpassa oleva ruokaosuuskuntalainen maksaa puolet sato-osuudesta (vuonna 2013 se on 200 €) ruokaosuuskunnan tilille. Kimpassa olevat ruokaosuuskuntalaiset jakavat sadon keskenään sovitulla tavalla. Vaihtoehtoja on monia: parilliset viikot toiselle ja parittomat toiselle tai jakelupisteestä hakee vain puolikkaan osuuden eli puolet merkitystä sato-osuudesta. Kimpat pitää osuuskuntalaisten itse muodostaa keskenään. FB-ryhmä kaupunkilaisten oma pelto on hyvä paikka muodostaa kimppoja jos tarvetta tulee etsiä sadon jako kavereita. Päätös: Hylättiin osuuskuntalaisten kimppaosuudet. Osuuskuntalaiset voivat sopia keskenään, jos haluavat jakaa oman osuutensa jonkun kanssa, mutta sato-osuus tulee maksaa yhdessä erässä.

5. Hallituksen esitykset budjetissa pysymiseen OSA2: Ehdotamme jos emme saa budjetissa olevaa 160 sato-osuutta myytyä toukokuun 15.5. mennessä, joudumme perimään  lisäosuusmaksua ruokaosuuskuntalaisilta syksyllä. Jos esim. 150 sato-osuutta on myyty niin 10 jäi myymättä. 10 x 400 € = 4000 € tämä summa jaetaan 150 tekee noin 26,6 euroa per ruokaosuuskuntalainen. Päätös: Hallitus tarkentaa ja päättää lopullisesta budjetin kattamisesta, jos tarvittavaa rahasummaa ei saada kasaan.

6. Talkoo-osuus Avataan: Mitä tarkoittaa ja miten voi suorittaa? Päätös: Hallitus muotoilee miten talkoo-osuus kirjataan. Päätös seuraavassa kokouksessa.

7. Muut asiat Vajan rakentaminen Kaupunkilaisten omalle pellolle

Ja käsitellään asiat mitkä ilmoitettu blogin kommenttipalstalla: http://ruokaosuuskunta.fi/2013/kutsu-ylimaaraiseen-osuuskunnan-kokoukseen/ Eli jos haluat että osuuskunnan kokouksessa keskustellaan asiasta niin kirjoita aihe, kommentti, kehitysidea, markkinointiajatus tai palaute yllä olevan linkin kommenttiosioon. Kiitos.

8. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo 16.30

Kokouksen vakuudeksi Olli Repo                                     Kira Varesvuo Puheenjohtaja                             Sihteeri

Risto Törrö                                   Kati Laszka Pöytäkirjan tarkastaja                Pöytäkirjan tarkastaja

LIITTEET

TOIMINTATAVAT (18 § Osuuskunnalla on toimintatavat, jotka hyväksytään osuuskuntalasisten kesken.)

1. Jos satomaksut eivät kata toimintaa, ensisijaisesti karsitaan menoista. Jos sekään ei riitä, lisärahoitus on hyväksyttävä osuuskunnan kokouksessa.

2. Osuuskunnan liittymismaksu velvoittaa maksamaan satomaksun eräpäivään mennessä.

3. Jos satomaksua ei maksa eräpäivään mennessä, osuuskunta ei ole velvollinen antamaan sato-osuutta jäsenelle. Satomaksun maksamatta jättäminen katsotaan eroamiseksi osuuskunnasta.

POISTETTU: 4. Satomaksua vastaan saa pisteitä, joita käytetään sadon jakamiseen. Pisteet pitää käyttää viikoittain. 5. Jos itse ei pääse hakemaan viikoittaista satoa, sen voi hakea naapuri, sukulainen, ystävä yms.

POISTETTU: 6. Osaa jakeluun tulevista tuotteista on rajoitetusti per osuuskuntalainen. Pellon antimet pisteytetään sadon mukaan.

Kolme AAA:ta? Ei kiitos.

Kun vuonna 2011 aloitimme kaupunkilaisten oma pelto -projektin ja perustimme Herttoniemen ruokaosuuskunnan lähtökohtamme oli kestävän kehityksen yritys. Siihen kuuluu kolmen osa-alueen huomioon ottaminen päätöksen teossa eli liiketalouden, ympäristön ja ihmisen. Yrityksen pitää hoitaa nuo kolme aluetta kunnolla. Olosuhteisiin nähden ensimmäinen vuosi näytti olevan taloudellisesti kunnossa. Se yllätti, että Suomen Asiakastieto Oy niminen yritys otti yhteyttä lokakuussa 2012 ja kertoi, että Herttoniemen ruokaosuuskunnalle kuuluu Suomen Vahvimmat -sertifikaatti. Kun kysyin mitä tämä tarkoittaa? Sain vastaukseksi puhelinmyyjältä, että vain 2% kaikista yrityksistä pääsee tähän parhaaseen kolmen A:n ryhmään. Ruokaosuuskuntamme on Rating Alfa –luottoluokitusasteikon mukaan hyvässä taloudellisessa tilanteessa. Siistiä. Tuo AAA-sertifikaatti olisi todiste, että ruokaosuuskunta on hoitanut asiat hyvin liiketaloudellisesti. Sertifikkaatti maksaisi vuodessa noin 300 euroa.

Hehkutin AAA-sertifikaattia Kaupunkilaisten oma pelto facebook-ryhmässä. Onneksi. Sain aika nopeasti kommentteja Suomen Asiakastieto Oy:n verokikkailuista, joissa huippu hyvästä tuloksesta ei verojen muodossa jää yhtään Suomeen. Linkki aiheeseen tässä.

Kun mietimme uudestaan otammeko AAA-sertifikaatin vastaan. Vastaus on EI. Emme halua tukea rahallisesti yrityksiä, jotka vähät välittävät verojen maksamisesta. Okei, mitään laitontahan tuossa ei ole, mutta minusta tuollainen yritysten verosuunnittelu saisi loppua.

Pitäkää merkkinne! Jokainenhan saa yrityksien taloustiedot parilla eurolla Kaupparekisteristä, jos kiinnostaa millainen yritys Herttoniemen ruokaosuuskunta liiketaloudellisesti. Mitenköhän ne muut arvot saataisiin myös todistettua? Voi kumpa Suomessa yhteiskunnallinen yritys -merkki olisi jossain arvossa.

Ruokaosuuskunta ETSII maatalouskoneita

Perunannostokone (elevaattori) perunanistutuskone, 14 tuumaiset aurat mielellään automaatti kolmisiipiset, raskas s-piikkiäes, sokerijuurikashara ohjaimineen ja siihen erilaisia teriä ja lännen istutusyksiköt, peräjyrsin, penkintekokone ja lannotteen keskipakolevitin. Jos joltain löytyy yllä olevia koneita yms. niin ollaan erittäin kiinnostuneita laitteista.

Tarjoa / lahjoita hyvälle pellolle.

Tulevan kasvukauden suunnitelmia

Valo lisääntyy ja ennen kasvukautta tehtävät työt ovat ajankohtaisia. Kasvukausihan virallisesti alkaa meillä Etelä-Suomessa tänä vuonna pääsiäisen jälkeen eli huhtikuun alussa. Nyt viljelysuunnitelma on laadittu 160 osuuskuntalaiselle. Omat biodynaamiset taimet on tilattu tutulta Toivon tilalta ja siemenet biodynaamisesta siemenfirmasta Bingenheimista. Bingenheimer on luonnonmukainen siemenfirma, joka pitää kulttuuritehtävänään säilyttää avopölytteisiä lajikkeita, mikä tarkoittaa, että niissä tapahtuu edelleen luonnonvalintaa eikä niissä käytetä geenitekniikkaa eikä edes F1-hybrideitä. Bingenheimerin biodynaamisia lajikkeita myös tutkitaan. Lajikkeista pyritään jalostamaan ihmisiä kokonaisvaltaisesti ravitsevia vihanneksia normaalien jalostusominaisuuksien kuten satoisuuden ja tautiresistenttiyden lisäksi. Tuotteiden maku ja terveellisyys menee biodynaamisessa jalostuksessa kuitenkin tuottavuuden edelle. Bingenheimer on myös sosiaaliprojekti eli siemeniä pakkaa kehitysvammaiset, jotka saavat kokea tekevänsä tärkeää työtä. Eli viljelymme todellakin alkaa jo siemenestä, jossa luonnon omaa tietoa vaalitaan. Viime vuoden kasvulohkomme olivat Murro ja Nykulla. Nyt aiomme ottaa viljelyyn vielä melkein hehtaarin verran lisää peltoa. Uusi varhaisperunalohkomme tulee olemaan Anttila ja Murrosta otamme toisenkin lohkon viljelyyn, johon laitamme viherlannoksen. Näin viljelysuunnitelmasta tulee kestävämpi ja saamme luomuviljelyyn kuuluvan viljelykierron sekä maanparannuksen paremmin toimimaan. Kasvimme siis kiertävät ja vaihtavat uuteen kasvupaikkaan. Näin ehkäisemme tautien ja tuholaisten leviämistä sekä pyrimme pitämään maan kasvukuntoisena sekä elävänä.

Viime kasvukauteen verrattuna monet tuotemäärät pysyvät suunnilleen samoina. Uusia tuotteita on joitakin osuuskuntalaisten toiveiden mukaan. Siemenperunaa on tilattu hieman edellisvuotta enemmän. Sen sijaan sipulinistukasta on tänä vuonna vain varhaissipuliksi, koska meillä ei ole sipulin kuivaukseen tarvittavia tiloja, jonka viime vuonna koimme. Keräkaalin taimimäärää on vähennetty puoleen, sen sijaan parsakaalin hieman nostettu. Juureksien kylvömäärät pysyvät suunnilleen samoina.

Oheisesta powerpointista voitte katsoa tilattuja taimimääriä ja siemenmääriä. Taimimääriin on otettu huomioon 25 % hävikki. Sen sijaan siemenistä kylvettävien määrät on tänä vuonna ajateltu realistisesti sen mukaan, että jotain myydään torilla, ruokapiirissä, kaikkea ei ehkä ehditä nostamaan yms. eli määrä/osuuskuntalainen on täysin arvio, jossa suuri hävikki on otettu huomioon. Toisaalta näistä luvuista ei kannata laskea myöskään todellista suhdetta rahan arvossa, sillä todellisuus pellolla on suunnitelmia ihmeellisempi. Luonnonmukaisessa viljelyssä olemme täysin luonnon olosuhteiden eli maan ja taivaan armoilla: tuholaisten, sateiden, kuivuuden, työpanoksen eli harjoittelijoiden ja talkoolaisten, maan kasvukunnon ja monen monen muun tekijän. Tämä on vain suuntaa antava suunnitelma, josta voi pääasiassa katsoa, mikä kuukausi on mitäkin odotettavissa.

Nyt on vielä tekemättä lannoitustarvelaskelmat, kalkituslaskelmat, lannan ja kalkin tilaukset, kasvihuoneen muovitus ja koneiden huoltotöitä ennen kuin talvi muuttuu täysin kevääksi..ennen kuin valon lämpö sulattaa lumen virtaavaksi vedeksi, joka herättää maan ja ihmeellinen elämää ylläpitävä vihreä kasvu voi jälleen alkaa..

Maaliskuu tai Mars terveisin Heidi

Flyerit

Lataa tästä Ruokaosuuskunnan flyer suomeksi:

flyer_uusiajäseniä

Lataa tästä Ruokaosuuskunnan flyer OSA2:

flyer_31012013

Päiväkodin ja pellon symbioosi

Päiväkoti Arabianhelmen toiminta alkoi syksyllä 2012. Herttoniemen ruokaosuuskunnan jäseneksi liityimme heti toiminnan alettua. Halusimme päiväkotina olla mukana kaupunkilaisten omassa pellossa monestakin syystä. Haluamme tarjota päivähoidossa oleville lapsille terveellistä ja monipuolista itsetehtyä ruokaa. Oman pellon sadon tuotteet eivät vain maistu hyvältä, vaan ne tuovat monta muutakin tärkeää asiaa ravinnosta, erilaista kasviksista ja juureksista konkreettisesti päiväkodin arkeen. Lasten kanssa voidaan yhdessä ihmetellä viikottain oman sadon tuotteita: miltä näyttää porkkana, minkä muotoinen on peruna, kylläpä palsternakka on hauskan muhkurainen ja punajuuri pirteän punainen. Lasten kanssa voimme tehdä jopa retken omalle pellolle, jossa voimme esimerkiksi tutkia millaisen matkan peruna tekee ennenkuin se on lautasella maistuvan muussin muodossa.

Päiväkodissa voidaan pitää vaikkapa vihannesmarkkinat, jolloin lapset pääsevät myös itse vihanneskauppiaan roolissa jakamaan oman pellon tuotteita eteenpäin. Kaupunkilaisten oman pellon viljelijöiden ja kuluttajien kumppanuus vahvistaa paikallista omavaraisuutta ja yhteisöllisyyttä. Päiväkoti Arabianhelmi haluaa ehdottomasti olla mukana tukemassa juuri näitä arvoja.

Marjukka Nieminen Päiväkodin johtaja Päiväkoti Arabianhelmi

Ruokaosuuskunta ja ruokapiiri parantavat alueen viihtyvyyttä

Hauskaa. Herttoniemi-seura on listannut alueen parhaat jutut ja Ruokaosuuskunta&Ruokapiiri päässyt top10-listalle.

http://www.ihmeproductions.fi/uutiset.php?aid=17131&k=0 Liity Ruokapiiriin tästä.

Liity Ruokaosuuskuntaan tästä.

Kiitos kaikille jäsenille ja talkooporukalle. Ei tämä onnistuisi ilman teitä. Iso kiitos ja kumarrus.

Kutsu ylimääräiseen osuuskunnan kokoukseen

Ruokaosuuskunnan ylimääräinen kokous Lisätty 4.4.2013: Katso kokouksen pöytäkirja

Aika: 23.3.2013 klo 14:30 – 16 Paikka: Herttoniemen asukastila, Hiihtomäentie 37, Herttoniemi (herttoniemen jakelupiste).

Esityslista: 1. Kokouksen avaus

2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

3. Syy kokoontumiselle Kokous 25.1. 9 kohta Päätökset (kokous pöytäkirja luettavissa netissä: http://ruokaosuuskunta.fi/2013/ruokaosuuskunnan-kokous-27-1-2013/) Päätettiin budjetissa pysymisen varmistamiseksi, että helmikuun lopussa satomaksu pitää olla maksettuna 130 osuuskuntalaiselta. Jos tämä tavoite toteutuu, voimme jatkaa nyt sovittujen päätösten mukaan. Muussa tapauksessa kokoonnumme uudestaan ja mietimme miten saamme budjetin kokoon vuodelle 2013. Helmikuun lopussa 101 sato-osuutta oli maksettu. 8.3.2013 saldo on 121.

4. Hallituksen esitykset budjetissa pysymiseen OSA1: Ehdotamme toimintatapoihin muutosta (toimintatavat kokonaisuudessaa alla):

- Poistetaan kohdat 4 ja 6 koska osuuskunnan jakeluissa ei olla siirrtty pistejärjestelmään, jota mietittiin vuonna 2011

- Lisätään kohta: Osuuskuntalainen voi pitää välivuoden, jos maksaa kannatusjäsen maksun 40 €. Tällöin osuuskuntalainen saa jäsenpostia, mutta ei ole oikeutettu sato-osuuteen.

(tämä muutos vähentäisi osuuskunnasta eronneiden määrää ja toisi toiminnalle hieman lisärahoitusta. Budjetillisesti tarkoittaa esim. 10 eroaisi muuten osuuskunnasta on 700 euroa miinusta. Jos saamme heidät pitämään välivuotta se tekee 400 euroa plussaa)

- Lisätään kohta: Osuuskuntalaiset voivat muodostaa kimppoja eli jakaa sato-osuuden puolikkaaksi toisen osuuskuntalaisen kanssa. Kimpassa oleva ruokaosuuskuntalainen maksaa puolet sato-osuudesta (vuonna 2013 se on 200 €) ruokaosuuskunnan tilille. Kimpassa olevat ruokaosuuskuntalaiset jakavat sadon keskenään sovitulla tavalla. Vaihtoehtoja on monia: parilliset viikot toiselle ja parittomat toiselle tai jakelupisteestä hakee vain puolikkaan osuuden eli puolet merkitystä sato-osuudesta. Kimpat pitää osuuskuntalaisten itse muodostaa keskenään. FB-ryhmä kaupunkilaisten oma pelto on hyvä paikka muodostaa kimppoja jos tarvetta tulee etsiä sadon jako kavereita.

(tämä tarkoittaa että jos esim. 8 muuten eroaisi osuiuskunnasta koska sato-osuus on liian iso. Se olisi 560 € miinusta. Jos he jatkavat se on 1600 € plussaa (8x200 €). Plus mahdollisia uusia jäseniä.)

5. Hallituksen esitykset budjetissa pysymiseen OSA2:

Ehdotamme jos emme saa budjetissa olevaa 160 sato-osuutta myytyä toukokuun 15.5. mennessä, joudumme perimään  lisäosuusmaksua ruokaosuuskuntalaisilta syksyllä. Jos esim. 150 sato-osuutta on myyty niin 10 jäi myymättä. 10 x 400 € = 4000 € tämä summa jaetaan 150 tekee noin 26,6 euroa per ruokaosuuskuntalainen.

6. Talkoo-osuus

Avataan: Mitä tarkoittaa ja miten voi suorittaa?

7. Muut asiat

Vajan rakentaminen Kaupunkilaisten omalle pellolle

Ja käsitellään asiat mitkä ilmoitettu blogin kommenttipalstalla.

Eli jos haluat että osuuskunnan kokouksessa keskustellaan asiasta niin kirjoita aihe, kommentti, kehitysidea, markkinointiajatus tai palaute alla olevaan kommenttiosioon. Kiitos.

8. Kokouksen päättäminen

Keskustelua ja kahvit kokouksen jälkeen. Tervetuloa!

Terveisin Ruokaosuuskunnan hallitus

TOIMINTATAVAT 

(18 § Osuuskunnalla on toimintatavat, jotka hyväksytään osuuskuntalasisten kesken.)1. Jos satomaksut eivät kata toimintaa, ensisijaisesti karsitaan menoista. Jos sekään ei riitä, lisärahoitus on hyväksyttävä osuuskunnan kokouksessa.2. Osuuskunnan liittymismaksu velvoittaa maksamaan satomaksun eräpäivään mennessä.3. Jos satomaksua ei maksa eräpäivään mennessä, osuuskunta ei ole velvollinen antamaan sato-osuutta jäsenelle. Satomaksun maksamatta jättäminen katsotaan eroamiseksi osuuskunnasta.4. Satomaksua vastaan saa pisteitä, joita käytetään sadon jakamiseen. Pisteet pitää käyttää viikoittain.5. Jos itse ei pääse hakemaan viikoittaista satoa, sen voi hakea naapuri, sukulainen, ystävä yms.

6. Osaa jakeluun tulevista tuotteista on rajoitetusti per osuuskuntalainen. Pellon antimet pisteytetään sadon mukaan.

Viljeltävät tuotteet vuonna 2013

Tässä vuoden 2013 viljeltävät kasvit:

Porkkana

Punajuuri

Palsternakka

Kevätsipuli

Retiisi

Mangoldi

Pinaatti

Keräkaali

Lanttu

Kyssäkaali

Parsakaali

Lehtikaali

Salaatti

Mustajuuri

Peruna: Nicola, Opera, Siikli, Timo

Yrtit: tilli, persilja, minttu, lipstikka, timjami, oregano, anisiiso, iisoppi, sitruunamelissa, ruohosipuli

Maa-artisokka

Kasvihuonekurkku

Kurpitsa

Kesäkurpitsa Pensaspapu

Härkäpapu

Maissi Kukkia mehiläisille, toritarpeisiin, maan parannukseen ja osuuskuntalaisten iloksi: auringonkukka, pellava, ruiskaunokki, kehäkukka

Apilanurmi Mustosen marjapensaiden alle

Valkosipuli tulee Herttoniemen kartanon pellolta Jan Liesahon viljelmiltä.

Taimet ja siemenet tilattu! Tästä se taas alkaa. Uusi satokausi.

Maataloudessa tarvitaan kumppanuutta

Viljelijöiden ja kuluttajien kumppanuus vahvistaa paikallista omavaraisuutta ja yhteisöllisyyttä. (julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä palstalla 10/2012) Monissa tämänhetkisissä talous- ja ympäristökriisiä käsittelevissä pohdinnoissa tunnutaan pidettävän kriisiä vain hetkellisenä notkahduksena tai kuoppana, josta tulisi pyrkiä ylös elvyttämällä taloutta, lisäämällä kasvua ja kehittämällä ympäristöä säästävää tekniikkaa. Elintärkeiden resurssien (vesi, ravinto, polttoaine) ehtymisen sekä ympäristöongelmien kriisiytymisen ristipaineessa tällaista katsantokantaa tulisi kuitenkin arvioida kriittisesti.

Monet tutkijat ovat esittäneet, että ylös kuopasta katsomisen sijaan meidän kehittyneiden teollisuusmaiden kansalaisten tulisi pikemminkin oppia katsomaan alas mäenharjalta ja pohtia, miten matka alaspäin kohti uudenlaista niukkuuden yhteiskuntaa olisi toteutettavissa niin, että inhimilliset vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Esimerkiksi Kreikassa työpaikkojen häviäminen ja elinkustannusten nousu ovat jo pakottaneet ihmiset etsimään selviytymiskeinoja uusista käytännön taidoista (puutarhanhoito, hunajan ja oliiviöljyn valmistus) sekä vahvemmasta yhteisöllisyydestä. Samaan aikaan ihmisten muuttovirta on talouskriisin seurauksena kääntynyt ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin kaupungista kohti maaseutua.

Vastaavanlaista liikehdintää ei ole vielä Suomessa näköpiirissä, mutta kiinnostus ruoan lähituotantoa, omavaraisuutta ja uudenlaista yhteisöllisyyttä kohtaan on joka tapauksessa kasvussa. Ehkä näkyvin esimerkki tästä on helsinkiläisen Herttoniemen ruokaosuuskunnan viime vuonna aloittama Kaupunkilaisten oma pelto -projekti, joka on ensimmäinen Community Supported Agriculture -mallin (CSA) eli kumppanuusmaatalouden kokeilu maassamme.

Toiminta perustuu 1960-luvulla syntyneeseen ajatukseen uudenlaisesta kumppanuudesta viljelijöiden ja kuluttajien välillä: joukko kuluttajia sitoutuu ostamaan viljelijän sadon ja jakamaan taloudellisen riskin viljelijän kanssa.

Herttoniemen ruokaosuuskunta ei kuitenkaan tyytynyt kumppanuusmalliin sellaisenaan vaan muokkasi siitä omanlaisensa vuokraamalla Vantaalta reilun hehtaarin kokoisen pellon ja palkkaamalla puutarhurin viljelemään sitä. Mukana olevat kotitaloudet sijoittavat ennakkoon vuotuisen satomaksun ja osallistuvat talkootöihin omien mahdollisuuksiensa mukaan. Pellon sato jaetaan kaikkien kesken kerran viikossa. Saman mallin mukaista viljelytoimintaa aloitellaan nyt myös Turussa, Tampereella ja Oulussa.

Jos peltoprojektin kaltainen toimintamalli leviäisi laajemmalle, siitä voisi olla hyötyä, kun maailmantalous on epävakaalla pohjalla. Paljon julkisuutta saaneessa maabrändityöryhmän raportissa (2010) todetaan: "Suomalaisen maatalouden lähivuosikymmenien suuri haaste on kehittää sellaisia tuotantotapoja, jotka menestyvät maailmantalouden myrskyistä huolimatta. Omavaraisuudella ja paikallistalouden vahvistamisella on tässä suuri merkitys."

Kumppanuusviljely voisi osaltaan lisätä yhteiskunnallista selviytymiskykyä silloin, kun erilaiset häiriötilanteet ja kriisit leviävät nopeasti paikasta toiseen globaalin järjestelmän kiinteiden sidosten vuoksi. Kyvyn lisäämisen näkökulmasta kumppanuusmaatalouden vahvuutena voidaan pitää erityisesti paikallistalouden ja omavaraisuuden vahvistamista.

Kumppanuusviljely voisi osaltaan vahvistaa selviytymiskykyä myös sosiaaliselta kantilta. Aina 1950-luvulle saakka epäviralliset sukulais- ja naapuriavun verkostot olivat tärkeitä selviytymiskyvyn ylläpitäjiä, mutta sittemmin vastaavat valmiudet keskinäiseen apuun ovat olennaisesti heikentyneet.

Kaupunkilaisten oma pelto -projekti on jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana onnistunut luomaan uudenlaista yhteisöllisyyttä hyvinkin eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten välille. Tiivis yhteistyö pellon lähistöllä sijaitsevien koulujen sekä esimerkiksi Stadin Aikapankin kanssa on varmistanut sen, että myös osuuskunnan ulkopuoliset tahot pääsevät osallistumaan pellon toimintaan ja nauttimaan sen sadosta.

Tällainen yhteistoiminta on omiaan lisäämään ihmisten sosiaalista pääomaa: se vahvistaa heidän sosiaalisia verkostojaan ja keskinäistä luottamusta. Sosiaalisen pääoman määrä puolestaan vaikuttaa siihen, miten ihmiset sekä yksilöinä että kollektiiveina kykenevät toimimaan häiriö- ja muutostilanteissa.

Jos yhteiskunnallisen kehityksen annetaan edetä nykyiseen, monella tapaa kestämättömään suuntaan, matkastamme on tulossa hyvin kuoppainen. Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää kumppanuusmaatalousviljelyn kaltaisia, yhteiskunnallista selviytymiskykyä vahvistavia toimintamalleja, jotta töytäisyt ja karahdukset alamäessä eivät muodostu kohtalokkaiksi.

Kirjoittajat: Timo Räikkönen on tutkija ja Herttoniemen ruokaosuuskunnan hallituksen jäsen. Olli Repo on osuuskunnan puheenjohtaja sekä Kaupunkilaisten oma pelto -konseptin kehittäjä.

Ruokapiirin palautekyselyn tulokset

Tässä on lyhyt yhteenveto ruokapiirin jäsenkyselyn tuloksista. Kiitos kaikille vastanneille. Nämä vastaukset antavat hyvää suuntaa miten pystymme kehittämään ruokapiiriä paremmaksi jäsenilleen. Mielenkiintoista, että suurimpana syynä olla Herttoniemen ruokapiirissä on paikallisten pientuottajien tukeminen suoraostoksilla. Se nousi selkeästi ykköseksi ja toisena syynä nousi mahdollisuus ostaa tuorettta kausiruokaa. Luomu/lähikaupoilla ruuan terveellisyys nousee tärkeimmäksi asiaksi kuluttajilla.

Tutustu Herttoniemen ruokapiiriin tästä linkistä. Herttoniemen ruokapiiri on Ruokaosuuskunnan yksi toiminnanmuoto.

Ruokapiirin kysely from Olli Repo

Ruokaosuuskunnan kokous 27.1.2013

Pöytäkirja Herttoniemen Ruokaosuuskunnan kokouksesta, joka pidettiin 27.1.2013 klo 14.00-16.35 Hertsikan Pumpussa, Hiihtomäentie 37, 00800 Helsinki. Paikalla oli 21 osuuskunnan jäsentä, viljelijä ja muutamia osuuskuntaan tutustuvia.

1. Kokouksen avaus Olli Repo avasi kokouksen klo 14.00.
2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslistan hyväksyminen. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi yhdellä muutoksella. Esityslistalle lisättiin kohta Päätökset. Päätettiin esitellä ensin kaikki esityslistalla olevat asiat ja tehdä lopuksi päätökset kerralla kun asiat ovat esitelty.
3. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, ääntenlaskijoiden ja pöytäkirjantarkastajien valinta. Olli Repo valittiin puheenjohtajaksi, Hilkka Helsti sihteeriksi ja Galina Kallio sekä Pauline Ranta pöytäkirjantarkastajiksi + ääntenlaskijoiksi.
4. Viljelykauden 2012 yhteenveto, lyhyt katsaus. Olli Repo esitteli viljelykauden toimintaa ja tuloksia ja keskusteltiin niistä. (liite pdf)
5. Vuoden 2012 palautekyselyn tulokset Olli Repo kävi läpi palautekyselyn tuloksia ja keskusteltiin niistä. (liite pdf)
6. Viljelyajatukset vuodelle 2013 Heidi Hovi ja Olli Repo esittelivät alkaneen vuoden viljelysuunnitelmia ja keskusteltiin niistä. (liite pdf)
7. Osuuskunnan toimintaprosessi ja parannusehdotukset Panu Karhu ja Ilkka Liedes esittelivät prosessikaaviota, johon oli sijoitettu ruokaosuuskunnan toiminta. Kaaviota voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Parannusehdotukset esitteli Olli Repo. Parannusehdotuksia pidettiin hyvinä ja niitä lähdetään toteuttamaan vuonna 2013 (liite pdf)
8. Osuuskunnan vuoden 2013 budjetin esittely. Sini Forssell ja Olli Repo kävivät budjettiluonnoksen läpi. (liite pdf)
9. Päätökset Päätettiin osuuskunnan jäsenille tulevat maksut ja velvoitteet seuraavasti:

Satomaksu on 400 e vuodelle 2013.

Talkoo-osuus jäsenille on 10 tuntia.

Tämän voi myös suorittaa 100 e (10 x10 €) maksuna, jolloin on vapautettu talkoista, tai 50 e maksuna, jolloin talkootyön määräksi jää 5 tuntia. Talkoomaksun voi maksaa joko keväällä tai syksyllä.

Päätettiin budjetissa pysymisen varmistamiseksi, että helmikuun lopussa satomaksu pitää olla maksettuna 130 osuuskuntalaiselta. Jos tämä tavoite toteutuu, voimme jatkaa nyt sovittujen päätösten mukaan. Muussa tapauksessa kokoonnumme uudestaan ja mietimme miten saamme budjetin kokoon vuodelle 2013.

Päätettiin että kaikki esitellyt budjettipäätökset hyväksytään kerralla.

Päätökset hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Äänestystulos: 20 ääntä hyväksyi esitellyt päätökset, ja yksi osuuskuntalainen vastusti. Hän kannatti suurempaa satomaksua.

10. Muut asiat

Muita asioita ei ollut.

11. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.35.

Olli Repo, pj Hilkka Helsti, siht. Pöytäkirjantarkastajat: Galina Kallio Pauline Ranta

Esityslista 27.1.2013

Ruokaosuuskunnan ylimääräinen kokous ja tiedotustilaisuus Aika: 27.1.2013 klo 14 – 17 Paikka: Herttoniemen asukastila, Hiihtomäentie 37, Herttoniemi (herttoniemen jakelupiste).

Esityslista: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Viljelykauden 2012 yhteenveto, lyhyt katsaus. (tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 käsitellään sääntömääräisessä kokouksessa keväällä 2013) 4. Vuoden 2012 palautekyselyn tulokset 5. Viljelyajatukset vuodelle 2013 6. Osuuskunnan toimintaprosessi ja parannusehdotukset 7. Satomaksut vuodelle 2013 8. Osuuskunnan vuoden 2013 ennakkobudjetin esittely ja hyväksyminen 9. Muut asiat 10. Kokouksen päättäminen

Keskustelua ja kahvit kokouksen jälkeen. Tervetuloa!

Terveisin Ruokaosuuskunnan hallitus

Etsimme harjoittelijoita Kaupunkilaisten omalle pellolle

Ainutlaatuinen mahdollisuus päästä tekemään töitä pellolla sekä näkemään, kuinka vanha hyötypuutarha herätetään henkiin. Viljelemme luonnonmukaisesti (biodynaaminen viljely) ja monipuolisesti, joten harjoittelijana saat myös monipuolista kokemusta. 2 hehtaarin avomaaviljelyksemme sijaitsee Vantaan Steiner-koulun kupeessa Korsossa hyvien yhteyksien päässä vanhalla biodynaamisella tilalla. Voit oppia kaikkea eri vihannesten luomuviljelystä kausihuoneen perustamisesta ja viherrakentamisesta aina sadonkorjuuseen kauppakunnostamiseen sekä sadon jakamiseen asti.

Tarjoamme mahdollisuuden seurata uudenlaisen maatalouden syntyä ja upean oppimismahdollisuuden. Tarjoamme ammattilaisen, opettajan ja tutustumisen uudenlaiseen liiketaloudelliseen malliin, jossa kuluttajat ovat mukana jo alkutuotannossa. Valitettavasti emme voi tarjota palkkaa, mutta sitäkin arvokkaampaa kokemusta. Harjoittelujakson voi sovittaa ajalle helmikuu 2013 - marraskuu 2013.

Vapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi viesti HARJOITTELIJA-sanalla)

Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com

Kaupunkilaisten oma pelto on Herttoniemen ruokaosuuskunnan projekti. Projektin rahoittavat tavalliset kotitaloudet, jotka ovat sijoittaneet tulevaan satoon etukäteen. Kaupunkilaisten oma pelto on suomen ensimmäinen CSA- hanke (Community Supported Agriculture). Lue lisää www.ruokaosuuskunta.fi tai FB:sta (kaupunkilaisten oma pelto)

Katso video aiheesta.