Kaupunkilaisten oma pelto ottaa jälleen työharjoittelijoita vuodelle 2020

Viljelemme luonnonmukaisesti ja biodynaamisesti noin 6 hehtaarin avomaapeltoa ja pientä hyötypuutarhaa. Viljelyssä on yli 30 erilaista lajia. Ruokaosuuskunnalla on viisi viljelijää työskentelemässä pelloilla. Kaupunkilaisten omalla pellolla työharjoittelijat oppivat sekä monipuolisesta hyötykasvien viljelystä että kumppanuusmaataloudesta tuotantomallina. Ruokaosuuskunnan pyörittämä Kaupunkilaisten oma pelto on noin 200 kotitalouden 100% omistama. Teemme paljon yhteistyötä erilaisten kumppaneiden kanssa. Pellolla vierailee mm. paljon erilaisia ryhmiä, eri-ikäisiä jäseniä, ravintoloita, oppilasryhmiä sekä kansainvälinen työleiri. Pelto toimii myös kuntouttavana GreenGare toimintaympäristönä. Tällä kaudella joukossamme on yksi pääsääntöisesti englantia puhuva viljelijä, joten nyt on mahdollista kartuttaa myös kielitaitoa halutessaan.

Työharjoittelijalta odotamme hyvää ja reipasta asennetta sekä säänkestävyyttä. Työharjoittelu on fyysisesti vaativaa, mutta pyrimme etsimään kaikille harjoittelijoille vaihtelevaa ja mielekästä työtä. Työharjoittelijan lähtötason mukaan pystymme tarjoamaan sinulle sopivia töitä pellolta. Työharjoittelun minimi-kesto on 1 kuukausi. Kasvukausi pyörähtää käyntiin huhti-/toukokuussa ja loppuu marraskuussa. Voimme sopia harjoittelullesi itsellesi sopivimman ajanjakson. Harjoittelupaikka sijaitsee Korsossa, Vantaan Steinerkoulun vieressä.

Pystymme tarjoamaan työharjoittelijoille opetusta, tutustumista uudenlaiseen maatalousmalliin sekä lounaan. Ikävä kyllä emme pysty maksamaan työharjoittelusta palkkaa.

Jos olet kiinnostunut tulemaan työharjoitteluun Kaupunkilaisten omalle pellolle, niin laita viestiä ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi sähköpostiviesti TYÖHARJOITTELU –sanalla). Toimi nopeasti, sillä paikat ovat jaossa nyt! Maaliskuussa on työntekijöiden ja työharjoittelijoiden tutustumis-/infoilta, josta ilmoitamme hakijoille erikseen.

Oman pellon viljavuus

Vihdoin kesäkuussa saimme vuoden 2017 viljavuusanalyysitulokset. Olemme ottaneet maa-analyysejä koko Oman pellon historian ajan eli vuodesta 2011 lähtien joka vuosi, jotta voimme tehdä mahdollisimman tarkat lannoitussuunnitelmat ja seurata viljavuuden muutoksia. Avomaan vihannesviljelyssä maa-analyysit tulisi ottaa vähintään viiden vuoden välein. 

Kompostoitunutta hevosenlantaa

Viljavuusanalyysistä näkee peltolohkoittain maaperän maalajin, pH:n, viljavuusluokan ravinteittain sekä multavuuden. Viljavuusluokkaa voi sitten verrata kasvin ravinnetarpeeseen ja laskea tarvittavan määrän orgaanista lisäravinnetta. Peruslannoituksemme on kompostoitu hevosenlantakomposti. Tämän ravinnemäärät vähennetään ensin kasvin ravinnetarpeesta ja sen jälkeen yritetään löytää sopiva luonnonmukainen lisälannoite, jonka N-P-K-suhteet eli typpi-fosfori-kalium-suhteet vastaisivat parhaiten kasvin ja lohkon ravinnetarvetta.

Yleensä maaperän kasvukunto heikkenee viljeltäessä ja maaperän täytyy saada levätä noin 5 vuoden välein. Tämän takia pelloilla on viljelykierto, jossa vuorottelee maata kuluttavat ja hoitavat kasvit. Omalla pellolla maaperän happamuus on vähentynyt, mikä on luultavasti parantanut kasviravinteiden saantia ja pellon kasvukuntoa. Lisäksi ravinteet eivät ole pellossa vähentyneet, kun tarkkoja lannoituslaskuja on tehty vuosittain. Kuitenkin viljelykierto on tärkeä, jotta maa pysyy puhtaana kasvitaudeista ja viherlannoskasvit pääsevät hoitamaan maaperän kasvukuntoa.

Tästä näkee kuinka pääravinteiden määrä on vaihtunut Anttilan lohkolla sekä keskimääräisen kalsiumin ja magnesiumin kehityksen pelloillamme.

Luomuviljelyssä maata tulee ravita, eikä sitä saa riistoviljellä. Mikäli emme palauta peltoon yhtä paljon ravinteita, kun sieltä otamme satona, maa köyhtyy. Itse olen kiitollinen kiertotalousyhteiskunnan aikana, että meillä on luomuhyväksyttyjä lannoitevalmistajia, jotka hyödyntävät yhteiskunnan jäteainesta kuten eläinten kakkaa, teurasjätteitä tai selluteollisuuden sivutuotteita lannoitteiksi. Suomessa myös prosessi on tarkoin valvottu ja valmiin lannoitteen ravinnepitoisuudet annetaan valmiiksi. Ihan viime vuosina myös luomussa on ollut mahdollista optimoida tarvittavat ravinteet, kun luomulannoitteilla on erilaisia N-P-K-suhteita.