Otamme 30 uutta jäsentä!

Ruokaosuuskuntaan on nyt mahdollista liittyä. Ruokaosuuskunnan toimintaan pääsee nyt 30 uutta jäsentä eli omistajaa mukaan. Varmista biodynaamisesti viljelty sato-osuutesi vuodelle 2014 liittymällä Ruokaosuuskuntaan. Ruokaosuuskunta viljelee Kaupunkilaisten omaa peltoa ja pyörittää Herttoniemen ruokapiiriä.

Tule mukaan ruokaosuuskuntaan tai tue toimintaamme kannatusjäsenenä.

Siirry verkkokauppaan tästä.

Läheltä, luomua, reilua & demeteriä

Sato kypsyy ja nyt sataa heinäkuunkin edestä. Punajuuret paisuvat suuriksi pellossa. Juurekset saavat vihdoin vettä. Toivotaan, että oma porkkanakin kasvaa veden avulla suuremmaksi.  Papua roikkuu papupensaassa. Sipuli on kääntänyt naattinsa jo maata vasten eli tuleentunut. Se odottaa nostajaansa. Maissi on pölyttynyt ja röyhy punertaa. Keräkaali alkaa kerimään.  Vuokraisäntämme Jukan vehnä heiluu ruskeana tuulessa. Satomme tulee koteihin läheltä, luomuna ja maukkaana.

Lähiruokaa

Se on nykyään muotisana. Mitä se kätkee alleen? Miksi lähiruoka on hyvä juttu? Maailman väestömäärä tulee kasvamaan nykyisestä 7 miljardista ihmisestä 9 miljardiin ihmiseen, vaikka kehitysmaiden syntyvyys on pienentynyt. Väestö kasvaa 9 miljardiin vain sillä, että ihmiset saavat keskimäärin alle 2 lasta ja elävät vanhoiksi. Nykyisellä menolla emme pysty ruokkimaan 9 miljardia ihmistä. Maapallon kantokyky ei kestä ruoan tuotannon aiheuttamia vesistökuormituksia, ilmansaasteita, logistiikan öljy määrää etc. Mitä lähempää ruoka tulee sitä vähemmän sen logistiikkaan menee kuluja ja öljyä. Myös, mitä lähempänä ruoka tuotetaan, sitä enemmän kuluttaja voi yrittää vaikuttaa ruoan tuotantoon. Lähellä tuotettu yleensä maistuu paremmalta jo siksi, että se päätyy kuluttajalle tuoreena. Vihannesta ei tarvitse kerätä raakana eikä sen tarvitse säilyä pitkään eri varastoissa ja kuljetusvälineissä. Lähellä tuotettu on usein tuoretta ja maukasta.

Luomua

Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka säästää ympäristöä. Osa Suomen järvistä on rehevöitynyt ja tulevat olemaan uimakelvottomia lapsiemme elinaikana tavanomaisen maatalouden takia.  Luonnonmukaisessa viljelyssä ei käytetä kemiallisesti valmistettuja lannoitteita, joiden tuotanto vaatii energiaa ja jotka helposti pääsevät ympäristöä saastuttamaan, vaan pyritään saamaan ravinteet kiertämään omalla tilalla. Luonnonmukaisessa viljelyssä viljely lähtee maasta eli pyritään pitämään maa elävänä ja terveenä.

Demeteriä

Biodynaaminen viljely on luonnonmukaisen viljelyn vanhimpia suuntauksia. Oma lempi aiheeni on verrata sitä, mitä Rudolf Steiner eli biodynaamisen viljelyn innoittaja, sanoi n. 100 vuotta sitten siihen, miten meidän pitäisi toimia nyt. Hän puhui tilakokonaisuudesta eli siitä, että kaikki pitäisi saada kiertämään tilalla niin että ulkoisia panoksia tuotaisiin tilalle mahdollisimman vähän. Mielestäni meidän olisi aika ymmärtää, että jäte on ihmisen suunnitteluvirhe ja meidän tulisi tänä päivänä saada kaikki kiertämään valtakunnallisella tasolla niin, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Biodynamiikan idea yhteisöllisyydestä eli siitä, että kuluttaja auttaa viljelijää ja tuntee ruokansa alkuperän toteutuu hyvin ruokaosuuskunnassa. Biodynamiikan idea siitä, että kaikki kiertää samalla tilalla on kaunis. Kuitenkin itse koen, että on hyvä myös keskittyä eli koen ihmisen voimia säästävänä asiana sen, että toinen osaa vihannesviljelyn ja toinen eläinten kasvatuksen. Nämä voivat sitten keskenään vaihtaa lantaa ja vaikka eläinten rehuvihanneksia.  Biodynaamisessa viljelyssä ollaan alusta asti oltu kiinnostuneita vihannesten sisäisestä laadusta ja mausta, joka lähtee terveestä maasta ja auringon energiasta, joka muuntuu sokeriksi.

Reilua kauppaa ja tuotantoa

Länsimaissa puhutaan reilusta kaupasta silloin kun tuottaja saa reilumman korvauksen työstään, silloin kun länsimaat eivät syö tuottajan ruokapöydästä. Mielestäni voisimme puhua myös reilusta tuotannosta kotimaassa. Vuoden 1995 jälkeen, kun liityimme EU:hun tuottajan hinta tipahti yhdessä yössä joissain viljelytuotteissa jopa puoleen. Sen jälkeen pieni kotimainen tuotanto ei enää oikein kannattanut. Suomihan on aina ollut rakenteeltaan pientilavaltainen maa.  Lisäksi EU:n nykyisessä maaseutupolitiikassa on sellainen ristiriitainen piirre, että halutaan mahdollisimman luonnonmukaista, mutta tuetaan mahdollisimman suurta tilaa. Useimmiten pieni ja monimuotoinen tila taas on luonnonmukaisin. EU:n perustamisidea, että saadaan tuloeroja tasaisemmiksi maiden välillä, on kaunis, mutta se on vaikea toteuttaa yhdessä elinkeinossa. Vielä vaikeampi se on toteuttaa, jos nettomaksaja on nettosaaja ja haluaa pysyä nettosaajana eli ei hyväksy tukikattoa.  Isoille tiloille, joilla jo valmiiksi on mahdollisuus olla kannattavia, EU:n tukipolitiikka on kannattavaa. Sen sijaan pienet ja monimuotoiset tilat EU:n tukipolitiikka tappaa. Voisimme mielestäni puhua yhtä hyvin reilusta kaupasta maamme sisällä. Meillä on yksi elinkeino, jonka tulotaso ei ole kasvanut muiden elinkeinojen tahtiin. Meillä on Suomessa viljelijöitä, jotka tekevät 14 h työpäivää 7 päivää viikossa ja elävät kädestä suuhun. Ruokaosuuskunta toiminta voi olla yksi vaihtoehto pienille luomutiloille pysyä hengissä ja kannattaa. Mielestäni ruoan tulisi maksaa enemmän: niin paljon kuin sen tuotantokustannukset vaativat. Kotimainen puhdas luomuruoka ja sen tuottaja tarvitsee arvostusta.  Jokainen myös ansaitsee puhdasta ruokaa ja maamme luonto puhdasta tuotantoa.

Toripäivä 17.8. ennakkotilaukset

21.9. Toripäivän ennakkotilaukset tästä:Siirry ennakkotilauksiin Voit tehdä ennakkotilauksia 20.9. klo 7 saakka.

Herttoniemen ruokapiiri ja ruokaosuuskunta ovat vallaneet parkkipaikan toriksi. Kutsuimme parhaat lähi- ja luomutuottajat myymään meille ruokaa. Yhdistimme siis ruokapiirin ja vanhanhyvän torin. Syntyi Toripäivät.

Nyt pystyt tilaamaan ennakkoon torimyyjiltä tuotteita. Näin varmistat, että saat varmasti tuotteesi ja pystyt tutustumaan etukäteen mitä on tulossa myyntiin torille. Ennakkoon tilatut tuotteet ovat myös halvempia kuin torilla myytävät eli pieni porkkana tehdä ennakkotilaus.

Tee tilaus kätevästi tästä 1. Lisää omanimi 2. paina Seuraava-nappia 3. tutustu ja osta tuotteita 4. lopuksi kirjoita oma email-osoite, johon tilauksesi ostoslista lähetetään [gravityform id="7" name="Toripäivä 17.8.2013 klo 10-14"]

Tulevan kasvukauden suunnitelmia

Valo lisääntyy ja ennen kasvukautta tehtävät työt ovat ajankohtaisia. Kasvukausihan virallisesti alkaa meillä Etelä-Suomessa tänä vuonna pääsiäisen jälkeen eli huhtikuun alussa. Nyt viljelysuunnitelma on laadittu 160 osuuskuntalaiselle. Omat biodynaamiset taimet on tilattu tutulta Toivon tilalta ja siemenet biodynaamisesta siemenfirmasta Bingenheimista. Bingenheimer on luonnonmukainen siemenfirma, joka pitää kulttuuritehtävänään säilyttää avopölytteisiä lajikkeita, mikä tarkoittaa, että niissä tapahtuu edelleen luonnonvalintaa eikä niissä käytetä geenitekniikkaa eikä edes F1-hybrideitä. Bingenheimerin biodynaamisia lajikkeita myös tutkitaan. Lajikkeista pyritään jalostamaan ihmisiä kokonaisvaltaisesti ravitsevia vihanneksia normaalien jalostusominaisuuksien kuten satoisuuden ja tautiresistenttiyden lisäksi. Tuotteiden maku ja terveellisyys menee biodynaamisessa jalostuksessa kuitenkin tuottavuuden edelle. Bingenheimer on myös sosiaaliprojekti eli siemeniä pakkaa kehitysvammaiset, jotka saavat kokea tekevänsä tärkeää työtä. Eli viljelymme todellakin alkaa jo siemenestä, jossa luonnon omaa tietoa vaalitaan. Viime vuoden kasvulohkomme olivat Murro ja Nykulla. Nyt aiomme ottaa viljelyyn vielä melkein hehtaarin verran lisää peltoa. Uusi varhaisperunalohkomme tulee olemaan Anttila ja Murrosta otamme toisenkin lohkon viljelyyn, johon laitamme viherlannoksen. Näin viljelysuunnitelmasta tulee kestävämpi ja saamme luomuviljelyyn kuuluvan viljelykierron sekä maanparannuksen paremmin toimimaan. Kasvimme siis kiertävät ja vaihtavat uuteen kasvupaikkaan. Näin ehkäisemme tautien ja tuholaisten leviämistä sekä pyrimme pitämään maan kasvukuntoisena sekä elävänä.

Viime kasvukauteen verrattuna monet tuotemäärät pysyvät suunnilleen samoina. Uusia tuotteita on joitakin osuuskuntalaisten toiveiden mukaan. Siemenperunaa on tilattu hieman edellisvuotta enemmän. Sen sijaan sipulinistukasta on tänä vuonna vain varhaissipuliksi, koska meillä ei ole sipulin kuivaukseen tarvittavia tiloja, jonka viime vuonna koimme. Keräkaalin taimimäärää on vähennetty puoleen, sen sijaan parsakaalin hieman nostettu. Juureksien kylvömäärät pysyvät suunnilleen samoina.

Oheisesta powerpointista voitte katsoa tilattuja taimimääriä ja siemenmääriä. Taimimääriin on otettu huomioon 25 % hävikki. Sen sijaan siemenistä kylvettävien määrät on tänä vuonna ajateltu realistisesti sen mukaan, että jotain myydään torilla, ruokapiirissä, kaikkea ei ehkä ehditä nostamaan yms. eli määrä/osuuskuntalainen on täysin arvio, jossa suuri hävikki on otettu huomioon. Toisaalta näistä luvuista ei kannata laskea myöskään todellista suhdetta rahan arvossa, sillä todellisuus pellolla on suunnitelmia ihmeellisempi. Luonnonmukaisessa viljelyssä olemme täysin luonnon olosuhteiden eli maan ja taivaan armoilla: tuholaisten, sateiden, kuivuuden, työpanoksen eli harjoittelijoiden ja talkoolaisten, maan kasvukunnon ja monen monen muun tekijän. Tämä on vain suuntaa antava suunnitelma, josta voi pääasiassa katsoa, mikä kuukausi on mitäkin odotettavissa.

Nyt on vielä tekemättä lannoitustarvelaskelmat, kalkituslaskelmat, lannan ja kalkin tilaukset, kasvihuoneen muovitus ja koneiden huoltotöitä ennen kuin talvi muuttuu täysin kevääksi..ennen kuin valon lämpö sulattaa lumen virtaavaksi vedeksi, joka herättää maan ja ihmeellinen elämää ylläpitävä vihreä kasvu voi jälleen alkaa..

Maaliskuu tai Mars terveisin Heidi