Viewing entries tagged
luomu

Comment

Share

Oma pelto torilla, pellolla, sydämellä & asialla

Oma pelto jalkautui torstaina Viikkiin Helsingin yliopistolle Foodycle-tapahtumaan pitämään toria ja jakamaan tietoa ruokaosuuskuntatoiminnasta. Hallituksestamme Sini Forssell piti puheenvuoron How to form a food co-op? kansainväliselle yleisölle ja samaan aikaan peltokojulla vieraili satoja kaupunkilaisia. Foodycle-tapahtumassa on kyse siltojen rakentamisesta eri alojen välille ja kestävän ruokajärjestelmän etsimisestä. Tapahtuma toi yhteen tieteen tekijöitä, taiteilijoita, ruohonjuuritason tekijöitä, tuottajia, kuluttajia, opiskelijoita ja kiinnostuneita. Kaikkia tarvitaan. Kestävä ruoan tulevaisuus kuuluu meille kaikille ja yhteistyötä tarvitaan. Tapahtumassa oli mm. teoriaa, tietoa, workshoppeja, taidetta ja ruokaa. Foodycle tapahtumassa oli myös muita luomuviljelijöitä mukana mm. yhteistyökumppanimme Stadin puutarhuri Jan Liesaho. Stadin puutarhuri & takana Oman pellon Pauliina

Ruokaosuuskunta voi olla yksi malli kestävää ruokajärjestelmää etsittäessä ja lisäksi osuuskunta yhdistää eri alojen taitajia. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on hakenut koko 2000-luvun kestävää ja mahdollisimman luonnonmukaista tuotantoa. Kuitenkin se on samaan aikaan tukenut isoa monokulttuurista viljelytapaa. Maatalouspolitiikka kannustaa erikoistumaan yhteen kasviin ja valtaviin pinta-aloihin. Tällöin menetetään luonnon monimuotoisuutta tukevaa ja luonnon hoidollista monipuolista pienviljelyä. Viljelijän keskittyessä yhden kasvin tuottamiseen, vie se usein myös kuluttajaa ja tuottajaa kauemmaksi toisistaan. Se on usein sopimustuotantoa tehtaille tai kahdelle isolle kauppaketjulle. Tällöin kauppa sanelee ehdot.

Viimeisinä vuosikymmeninä maaseudut ovat tyhjentyneet, palvelut ja ihmiset ovat muuttaneet kaupunkeihin ja supermarketit ovat täynnä Kiinasta lennätettyä halpaa ruokaa. Virkistysarvoiset ja Suomen luonnolle tyypilliset maaseutu-pelto- ja laidunmaisemat ovat vaarassa kasvaa umpeen. Menemmekö pystymetsään jälleen?

Maaseutu kaupungissa

Emme, meillä on mahdollisuus kaupungissa toimia kuin kylässä ja yhteistyöllä etsiä uutta parempaa ruokajärjestelmää. Herttoniemen ruokaosuuskunnalla on oma pelto, pioneeriprojekti, joka yrittää etsiä yhteistyöllä mahdollisimman taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti toimivaa tapaa tuottaa lähi- ja luomuruokaa. Meillä on oma pelto, ekologinen keidas pääkaupunkiseudulla lähellä osuuskuntalaisia, puoliksi maalla ja puoliksi kaupungissa. Ruokaosuuskunnassa rikotaan hierarkistajärjestelmäämme. Politiikka ei sanele ehtoja maatalouteemme. Meidän mallissa kaupunkilaiset yhdessä päättävät, miten ruoka tahdotaan tuottaa sekä kuinka luonnon omaa systeemiä halutaan kunnioittaa ja hoitaa.

Meidän viljelyssä on kyse luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä ja yhteistyön luomisesta. Meillä on n. 30 erilaista kasvia. Kasvit vaihtelevat peltolohkolla ja samaan aikaan välissä on pölyttäjiä sekä hyönteisiä houkuttelevia kukkia. Kukat ja monimuotoinen viljely on myös visuaalisesti kaunista ja näin puutarhatilasta muodostuu keidas. Maanviljelymme lähtee maasta. Kun viljelymme on EU mittakaavassa pienimuotoista, voimme suunnitella kunnolla maan hoitoa ja viljelykierrollisia tekijöitä. Kun kasveja on paljon, on myös eläimiä paljon. Vaikka olisi tuhoeläimiä, on myös niiden biologisia torjujia ja näin luonnollinen torjunta sekä eläinyhteisöt säilyvät eikä yksi tuholaiseläinlaji pääse kasvamaan liian suureksi. Emme koskaan käytä torjunta-aineita, jotka tuhoisivat kerralla kaikki hyönteiset ja rikkakasvit vaan monimuotoisuus ja pellon immuniteettikyky saa säilyä.

Herttoniemen ruokaosuuskunnan koju Foodycle-torilla

Lisäksi pellollamme kuluttaja näkee kuinka ruoka kasvaa ja kuluttajalla on mahdollisuus myös vaikuttaa siihen, miten hänen ruokansa kasvaa. Osuuskuntalainen tietää, ettei hänen viljelynsä takia vesistöihin valu lannoitejäämiä tai ylimääräisiä päästöjä tule ruoan kuljettamisesta.

Ensi lauantaina on myös Vantaan Steinerkoulun keskiaikamarkkinat, jossa oma pelto on ja 21.9. lauantaina on Pop-up -tori Herttoniemessä. Näin myös muut saavat maistaa hyvän yhteistyömme satoa ja maan maukkaita kasviksia.

Comment

Share

Comment

Share

Läheltä, luomua, reilua & demeteriä

Sato kypsyy ja nyt sataa heinäkuunkin edestä. Punajuuret paisuvat suuriksi pellossa. Juurekset saavat vihdoin vettä. Toivotaan, että oma porkkanakin kasvaa veden avulla suuremmaksi.  Papua roikkuu papupensaassa. Sipuli on kääntänyt naattinsa jo maata vasten eli tuleentunut. Se odottaa nostajaansa. Maissi on pölyttynyt ja röyhy punertaa. Keräkaali alkaa kerimään.  Vuokraisäntämme Jukan vehnä heiluu ruskeana tuulessa. Satomme tulee koteihin läheltä, luomuna ja maukkaana. Tuomas omalla punajuuri pellolla

Lähiruokaa

Se on nykyään muotisana. Mitä se kätkee alleen? Miksi lähiruoka on hyvä juttu? Maailman väestömäärä tulee kasvamaan nykyisestä 7 miljardista ihmisestä 9 miljardiin ihmiseen, vaikka kehitysmaiden syntyvyys on pienentynyt. Väestö kasvaa 9 miljardiin vain sillä, että ihmiset saavat keskimäärin alle 2 lasta ja elävät vanhoiksi. Nykyisellä menolla emme pysty ruokkimaan 9 miljardia ihmistä. Maapallon kantokyky ei kestä ruoan tuotannon aiheuttamia vesistökuormituksia, ilmansaasteita, logistiikan öljy määrää etc. Mitä lähempää ruoka tulee sitä vähemmän sen logistiikkaan menee kuluja ja öljyä. Myös, mitä lähempänä ruoka tuotetaan, sitä enemmän kuluttaja voi yrittää vaikuttaa ruoan tuotantoon. Lähellä tuotettu yleensä maistuu paremmalta jo siksi, että se päätyy kuluttajalle tuoreena. Vihannesta ei tarvitse kerätä raakana eikä sen tarvitse säilyä pitkään eri varastoissa ja kuljetusvälineissä. Lähellä tuotettu on usein tuoretta ja maukasta.

 

Luomua

Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka säästää ympäristöä. Osa Suomen järvistä on rehevöitynyt ja tulevat olemaan uimakelvottomia lapsiemme elinaikana tavanomaisen maatalouden takia.  Luonnonmukaisessa viljelyssä ei käytetä kemiallisesti valmistettuja lannoitteita, joiden tuotanto vaatii energiaa ja jotka helposti pääsevät ympäristöä saastuttamaan, vaan pyritään saamaan ravinteet kiertämään omalla tilalla. Luonnonmukaisessa viljelyssä viljely lähtee maasta eli pyritään pitämään maa elävänä ja terveenä.

 

Demeteriä

Biodynaaminen viljely on luonnonmukaisen viljelyn vanhimpia suuntauksia. Oma lempi aiheeni on verrata sitä, mitä Rudolf Steiner eli biodynaamisen viljelyn innoittaja, sanoi n. 100 vuotta sitten siihen, miten meidän pitäisi toimia nyt. Hän puhui tilakokonaisuudesta eli siitä, että kaikki pitäisi saada kiertämään tilalla niin että ulkoisia panoksia tuotaisiin tilalle mahdollisimman vähän. Mielestäni meidän olisi aika ymmärtää, että jäte on ihmisen suunnitteluvirhe ja meidän tulisi tänä päivänä saada kaikki kiertämään valtakunnallisella tasolla niin, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Biodynamiikan idea yhteisöllisyydestä eli siitä, että kuluttaja auttaa viljelijää ja tuntee ruokansa alkuperän toteutuu hyvin ruokaosuuskunnassa. Biodynamiikan idea siitä, että kaikki kiertää samalla tilalla on kaunis. Kuitenkin itse koen, että on hyvä myös keskittyä eli koen ihmisen voimia säästävänä asiana sen, että toinen osaa vihannesviljelyn ja toinen eläinten kasvatuksen. Nämä voivat sitten keskenään vaihtaa lantaa ja vaikka eläinten rehuvihanneksia.  Biodynaamisessa viljelyssä ollaan alusta asti oltu kiinnostuneita vihannesten sisäisestä laadusta ja mausta, joka lähtee terveestä maasta ja auringon energiasta, joka muuntuu sokeriksi.

 

Reilua kauppaa ja tuotantoa

Länsimaissa puhutaan reilusta kaupasta silloin kun tuottaja saa reilumman korvauksen työstään, silloin kun länsimaat eivät syö tuottajan ruokapöydästä. Mielestäni voisimme puhua myös reilusta tuotannosta kotimaassa. Vuoden 1995 jälkeen, kun liityimme EU:hun tuottajan hinta tipahti yhdessä yössä joissain viljelytuotteissa jopa puoleen. Sen jälkeen pieni kotimainen tuotanto ei enää oikein kannattanut. Suomihan on aina ollut rakenteeltaan pientilavaltainen maa.  Lisäksi EU:n nykyisessä maaseutupolitiikassa on sellainen ristiriitainen piirre, että halutaan mahdollisimman luonnonmukaista, mutta tuetaan mahdollisimman suurta tilaa. Useimmiten pieni ja monimuotoinen tila taas on luonnonmukaisin. EU:n perustamisidea, että saadaan tuloeroja tasaisemmiksi maiden välillä, on kaunis, mutta se on vaikea toteuttaa yhdessä elinkeinossa. Vielä vaikeampi se on toteuttaa, jos nettomaksaja on nettosaaja ja haluaa pysyä nettosaajana eli ei hyväksy tukikattoa.  Isoille tiloille, joilla jo valmiiksi on mahdollisuus olla kannattavia, EU:n tukipolitiikka on kannattavaa. Sen sijaan pienet ja monimuotoiset tilat EU:n tukipolitiikka tappaa. Voisimme mielestäni puhua yhtä hyvin reilusta kaupasta maamme sisällä. Meillä on yksi elinkeino, jonka tulotaso ei ole kasvanut muiden elinkeinojen tahtiin. Meillä on Suomessa viljelijöitä, jotka tekevät 14 h työpäivää 7 päivää viikossa ja elävät kädestä suuhun. Ruokaosuuskunta toiminta voi olla yksi vaihtoehto pienille luomutiloille pysyä hengissä ja kannattaa. Mielestäni ruoan tulisi maksaa enemmän: niin paljon kuin sen tuotantokustannukset vaativat. Kotimainen puhdas luomuruoka ja sen tuottaja tarvitsee arvostusta.  Jokainen myös ansaitsee puhdasta ruokaa ja maamme luonto puhdasta tuotantoa.

Auringonkukka omalla pellolla

 

Comment

Share

1 Comment

Share

Toripäivä 17.8. ennakkotilaukset

21.9. Toripäivän ennakkotilaukset tästä:Siirry ennakkotilauksiin Voit tehdä ennakkotilauksia 20.9. klo 7 saakka.

Herttoniemen ruokapiiri ja ruokaosuuskunta ovat vallaneet parkkipaikan toriksi. Kutsuimme parhaat lähi- ja luomutuottajat myymään meille ruokaa. Yhdistimme siis ruokapiirin ja vanhanhyvän torin. Syntyi Toripäivät.

Nyt pystyt tilaamaan ennakkoon torimyyjiltä tuotteita. Näin varmistat, että saat varmasti tuotteesi ja pystyt tutustumaan etukäteen mitä on tulossa myyntiin torille. Ennakkoon tilatut tuotteet ovat myös halvempia kuin torilla myytävät eli pieni porkkana tehdä ennakkotilaus.

Tee tilaus kätevästi tästä 1. Lisää omanimi 2. paina Seuraava-nappia 3. tutustu ja osta tuotteita 4. lopuksi kirjoita oma email-osoite, johon tilauksesi ostoslista lähetetään [gravityform id="7" name="Toripäivä 17.8.2013 klo 10-14"]

1 Comment

Share

Comment

Share

Tieto lisää tuskaa: Pidetään pöytä puhtaana

Mökkiviikon jälkeen on palkitsevaa päästä hyvään ravintolaan. Menu-listaa selaillessa on mukava huomata, että ravintolassa on raaka-aineen lisäksi mainittu maatila, missä raaka-aine on tuotettu. Se on hienoa, mutta juuri sen takia minulta jäi kyseinen ruoka-annos tilaamatta. Miksi? Eikö tilan tietäminen lisäisi kuluttajana ostopäätöstä? Kyllä, mutta luulen tietäväni tilan tuotteesta liikaa. Enemmän kuin ravintoloitsija? Ja aivan varmasti enemmän kuin naapuripöydän asiakkaat. Haittaisikohan muita asiakkaita ravintolassa tämä tieto? Luulen, että se voisi osaan kuluttajista vaikuttaa. Minuun se vaikutti ja valitsin listalta mielummin päivän kalan.

Gmo eli geenimuunnellut tuotteet ovat tulleet ruokapöytäämme. Pienillä askelilla gmo tulee osaksi Suomalaista ruuan tuotantoa. Tässä tapauksessa sain kuulla, että tuottaja joutuu käyttämään gmo-soijarehua eläinten ruokinnassa. Tietty pieni vaihe, jolloin tarvitaan paljon valkuaisainetta, mutta se on se ensimmäinen askel. Maistuuko se? Muutunko minä? Uskon, että gmo:ssa on kyse enemmänkin kuka omistaa luonnon. Business.

Maatalous on globaalisti iso ja kasvava business. Vaikka Suomessa se näyttäytyykin hieman eri valossa. Olemme menettämässä otetta. Eläimiämme ei enää ruokita oman maan rehulla vaan se on halvempaa tuodaan muualta. Vaihtoehdot vähenevät ja vaihtoehdoista tulee kalliimpia. Sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Tällä hetkellä se on gmo-soijarehu. Se tekee kannattamattomaksi viljellä vastaavia tuotteita samoille markkinoille Suomessa. Siitä tulee ainoa vaihtoehto. Kuka määrittelee hinnan silloin? Halpeneeko vaiko kallistuu? Ja kaikki tietää miten tämä homma etenee. Ei se jää gmo-soijarehuksi. Milloin Suomessa valtio joutuu polttamaan gmo-maissipeltoja?

Mikä sitten olisi ratkaisu? Tarra, merkintä, ilmoitus yms. Pakkaukseen. Tämän tuotteen valmistusprosessissa on käytetty geenimuunneltuja valmisteita. Piste. Silloin tietäisimme mitä syömme ja mitä haluamme kuluttajina tukea. Tästä on jo kansalaisaloite tehty, joka toivottavasti edesauttaa asiaa. Keskustelun lisäksi pitäisi tulla konkretiaa.

Herttoniemen ruokapiirissä on tehty linjaveto. Emme enää tilaa lihatuotteita muina kuin luomulihana, koska vain silloin voimme tietää, että gmo-tuotteita ei ole käytetty missään lihan kasvatusvaiheessa. Ne ovat kiellettyjä. Joissain tapauksessa, jos tunnemme tuottajan ja olemme vierailleet tilalla saatamme ottaa ruokapiiriin myös ilman luomu-merkittyä lihaa. Tämä menee hankalaksi ruokapiirille ja on ikävä juttu hyville tuottajille, mutta miten muuten kuluttajien ääni voisi kuulua tuottajalle? Kaupassa emme tiedä lihantuottajaa tai edes mistä maasta liha tulee? Saati mitä lihaa se on?

Olli Repo Herttoniemen ruokapiirin perustaja

Comment

Share

Comment

Share

Kasvukausi on alkanut

Kasvukausi 2012 on lähtenyt käyntiin ja kolme omanpellon viljelypuutarhuria ovat aloittaneet työnsä. Tänä vuonna oman pellon viljelijän työtä tekee kolme henkilöä. Harri Loippo on luomuviljelijä monen vuoden kokemuksella. Hän vastaa n. 10 t/viikossa mm. pellon koneellisesta hoidosta. Tuomas Heinämäki on puutarhuri, joka on pellolla yleismiehenä 30 tuntia viikossa. Minä Heidi Hovi olen ammatiltani hortonomi ja biodynaaminen viljelijä. Työskentelen myös 30 tuntia viikko ja olen osuuskunnnan harjoittelijavastaava sekä vastaava osuuskunnan ja pellon välillä. Viljelysuunnitelma on laadittu, siemenet tilattu ja taimet ovat itämässä. Osuuskuntalaisten omaa 100 m² kasvihuonetta on alettu rakentaa ja sen osat ovat pystytystä vaille valmiit. Peltolohkojen parannusta on mietitty ja lannoitussuunnitelma tehty. Vapun jälkeen peltoja pääsee muokkaamaan ja myös ensimmäiset työharjoittelijat aloittavat Korson pelloilla.

 

 

 

 

Oma Pelto

Meidän lohkot Korson pelloilla ovat nimeltään Murro ja Nykulla. Niitä viljellään luonnonmukaisesti ja niillä on myös biodynaamisen viljelyn tuotemerkki Demeter. Omalla pellolla viljellään n. 1,4 ha avomaavihanneksia. Murron lohkolle kylvetään porkkanat, palsternakat ja sipuli. Purjo ja kesäkurpitsat istutetaan vähän myöhemmin keväällä myös Murroon. Nykullaan istutetaan pavut, kaalit, lanttu, maissi, peruna ja punajuuri.

Mustonen

Mustonen on osuuskunnan oma puutarhaviljelyalue. Vielä se on 3000 m² suuruinen monttu, mutta jo pian maat sekoitetaan uudestaan ja sinne aletaan rakentaa kaunista puutarhaa. Sinne pystytetään myös 100 m² kasvihuone. Tulevaisuudessa huone on omien taimien kasvatuskoti keväisin, ja kesällä sinne tulevat tomaatit , kurkut ja basilikat. Mustoseen istutetaan monivuotisia yrttejä: timjamia, salviaa, minttuja, lipstikkaa, melissaa, oreganoa, anisiisoa ja iisoppia. Siellä tulevat kasvamaan myös salaattimme ja kurpitsamme. Maa-artisokkaa istutetaan takareunalle kukkimaan kauniisti kehäkukkien ja hunajakukkien lailla houkuttelemaan mehiläisiä Mustoseen. Aluetta olisi tarkoitus ympäröidä herukkapensaat ja pensasvadelma. Toivottavasti myös muutama hedelmäpuu saadaan sinne hedelmää kantamaan. Katsotaan kuinka paljon Mustosta ehditään tänä kasvukautena rakentamaan valmiiksi, ainakin Mustonen kantaa satoa tulevaisuudelle.

Comment

Share

Comment

Share

Ruokaosuuskunnan tuotteet 2011

Viime vuonna jaettiin osuuskuntalaisille sekä oman  pellon satoa että täydennykseksi hankittuja luomutuotteita. Tässä vertailua: Mitä hakija sai (pieni sato-osuus) ja vertailu marketin ei-luomu -hintoihin. Lopputulos: Tuotteita sai 194 e arvosta. Koska luomu on yleensä vähintään 2 x kalliimpaa, saa tämänkin hinnan kertoa ainakin 2:lla päästäkseen siihen summaan, mitä olisi luomukaupassa  saanut tuotteista maksaa.

- Kiitos Helena tarkasta kirjanpidosta!

2.8.2011

tuote / määrä / normituotteen päivän hinta marketissa /määrän hinta ostettuna marketista /muuta

 

persilja / 0,080 kg / 46,39 kg / 3,7112 €

kruunutilli / pikku nippu 0,020 kg / 56,33 kg / 1,1266 €

vihreä kesäkurpitsa / 0,528 kg / 1, 59 kg / 0,83952 € / vrt. luomu 2,99 kg marketissa

iisoppi / pikku nippu / (kuivattu iisoppi Virukeskuksen apteekissa noin 11 senttiä/g) / 2,20 €

pinaatti / 0,054 kg / 19,07 kg / 1,02978 €

8,9071 €

 

9.8.2011 2. jakopäivä.

 

Kesäkurpitsaa (n. puolikas keskikokoisesta kurpitsasta) 0,269 kg / 1,89 kg / 0,50841 €

Salviaa ja timjamia yht. 9 g / n. 60 e/kg / 0,55 €

Perunaa (varhaisperuna Timo) 0,75 l / 2 € l (Ketosella hakaniemen torilla) / 1,50 €

Pinaattia 0,048 kg / 19,66 kg / 0,94368 €

3,54209 €

 

16.8.2011 Sadonjako

 

1 l perunoita 2 €

pieni pussi persiljaa 1,50

1 pieni punainen kyssäkaali 2€

sipuli 0,125 kg // 0,175 €

maissi 0,953 kg // 3,812

keltainen kesäkurpitsa 0,468 kg // 0,936 €

iisoppi 0,016 kg // 1,76

pinaatti 0,129 kg // 2,53614

14,71914 €

 

23.8.2011 Sadonjako

 

Kesäkurpitsa 0,429 kg / 2,09 €/kg / 0,89661 €

Sipuli 0,160 kg / 1,40 / 0,224

Peruna 2 l / 2 € l / 4,00 €

Parsakaali 0,325 kg / 3,79 / 1,23175

Kurkku 0,173 kg / 2,25 / 0,38925

Maissi 0,316 kg / 4,00 / 1,264

8,00561 €

 

30.8.2011 sadonjako

 

2 l perunaa 4 €

500 g kesäkurpitsa 1,10 €

7 omenaa ~ 1 kg, 3,50 €

30 g persiljaa 1,40 €

30 g yrttejä 1,80 €

11,80 €

 

6.9.11 sadonjako.

 

Varhaisperuna 5 l (= 3,746 kg) = 10 €

Kesäkurpitsa 0,456 kg x 2,20 = 1,0032 €

11,0032 €

 

 

Sadonjako 13.9.2011

 

Varhaisperuna 6 kg = 9 l, = 18 €

Purjo 0, 202 kg x 2,35 =  0,4747 €

Lanttu 0,684 kg x 1,05 = 0,7182

Papu 0,370 kg x 9,70 = 3,589

Punajuuri 0,480 kg x 0,85 = 0,408

Porkkana 0,710 kg x 1,05 = 0,7455

Omena 1,070 kg x 3,50 = 3,745

27,6804 €

 

Sadonjako 20.9.2011

 

Vihreä salaatti 365 g 2,20 €

Varsiselleri 250 g 1,39 €

Pinaatti 70 g 1,38 €

Sipuli 550 g 0,55 €

Pikku punajuuret 950 g

Punajuuret 500 g yht. 1.16 €

Omenat 850 g 2,42 €

Porkkanat 580 g 0,54 €

Perunat 1760 g 2,20 €

11,84 €

 

Sadonjako 27.9.2011

 

Varsiselleri 200 g 1,11 €

Persilja 35 g 1,50 €

Peruna 2860 g 3,58 €

Omena 2020 g 5,76 €

Lanttu 750 g 0,79 €

Kyssäkaali 450 g 1,26 €

Porkkana 740 g 0,69 €

14,69 €

 

Sadonjako 4.10.2011

 

Porkkana 1,370 kg > 1,2741 €

Peruna 2 kg > 2,50 €

Omena 2,5 kg x 2,85 > 7,125 €

10,8991 €

 

Sadonjako 11.10.2011

 

Mangoldi (vaihdoke /kaali) 95 g x 11,50 > 1,0925 €

Sipuli 540 g x 1,40 > 0,756 €

Punajuuri 400 g > 0,40 €

Peruna 1,5 kg x 1,25 > 1,875 €

Lanttu (toinen vaihdoke /porkkana) 1,7 kg > 1,70 €

5,8235 €

 

Sadonjako 18.10.2011

 

Spagettikurpitsa 2,8 kg (x 6 €/kg) > 16,80 €

Omena 1,1 kg x 2,85 > 3,135 €

Peruna 2,5 kg x 1,25 > 3,125

Palsternakka 0,160 kg x 5,45 > 0,872 €

Kukkasipulit 0,250 kg/ 7 kpl 4,20 €

28,132 €

 

Sadonjako 25.10.

 

Peruna 1,410 kg > 1,7625 €

Omena 932 kg > 2,6562 €

75 cl omenatuoremehupullo 3 €

3 valkosipulia 90 g > 0,80 €

8,2187 €

 

+ 23 kg perunoita > 28,75 €

 

KAIKKI YHTEENSÄ 194 EUROA MARKETIN EI-LUOMUN HINNOILLA ARVOSTETTUNA

 

 

 

 

 

Comment

Share