Viewing entries tagged
Kaupunkilaisten oma pelto
Miten Kaupunkilaisten oman pellon satomäärät vaihtelevat vuosiittain?
Teimme graafisen vertailun vuoden 2012 ja 2013 satomääristä. Ensimmäisen vuoden eli 2011 satomääriä ei ole tilastoitu, joten sitä ei ole vertailussa.
Pellon kasvien viljely ala vaihtelee myös vuosittain. Vuonna 2013 viljelimme useampia vihanneksia ja juureksia kuin vuonna 2012.
Vuonna 2013 viljelimme tilastossa olevien kasvien lisäksi seuraavia: Kukkakaali 20 kg Peruna opera 1630 kg Peruna siikli 400 kg Retiisi 110 kg Tilli 140 g Mangoldi 55 kg Lehtikaali 290 kg Selleri 80 kg Mustajuuri 50 kg Kurkku 100 kg Basilika 10 kg
Vuosi 2013 oli kuiva ja lämmin. Hellettä ja sateen odottelua. Ensimmäiset pakkaset yllättivät jo lokakuussa. Sen jälkeen vuosi olikin lauha. Vasta tammikuun 12. päivänä tuli seuraavat kunnon pakkaset.
Teimme satokauden jälkeen kyselyn ruokaosuuskuntalaisille. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille jäsenille 28.11.2013. Vastaneita oli 107. Palautekyselyn perusteella suunnitellaan ja kehitetään Ruokaosuuskunnan toimintaa. Kiitos kaikille osallistujille.
Herttoniemen ruokaosuuskunnan viljelijän työrupeama alkaa olla lopuillaan. Tuomas siivoaa vielä peltoa, vankistaa kasvihuonetta kestämään lumen painoa ja kokoaa viikoittaiset sato-osuudet marraskuun loppuun. Itse alan saada pellon kirjanpidollisia töitä päätökseen. Tänään oli biodynaamisen tuotemerkkimme Demeter-tarkastus. Tuntuu oudolta, että marraskuun sade viuhtoo käännettyä maata ja kesän työ sekä hedelmä eivät ole näkyvissä pellolla. Viljelijä on yrittänyt elää koko kasvukauden luonnon kasvurytmissä ja kiireessä hoitaen jokaista tainta. Nyt kasvukauden anti on poissa pellolta. Se on vuoden kiertokulkua ja irti päästämistä.
Ihan ensimmäiseksi haluan kiittää jokaista osuuskuntalaista rohkeudesta liittyä osuuskuntaan: sijoittaa rahaa etukäteen, uskoa ruokaketjun muutokseen ja elää kasvukauden mukana ottaen riskin sadon onnistumisesta. Se on uskaliasta elää nykymaailmassa sesongin mukaan, luonnonmukaisesti. Lisäksi välillä tuotteita on tullut niin, että monen ruokavalio on muuttunut kasvispainotteiseksi. Tämä tukee globaalia ruokaturvaa. Kasvisvoittoisemmalla ruokavaliolla ruoka riittää helpommin koko maailman väestölle ja kokonaisviljelyn ympäristövaikutukset ovat pienemmät. Kiitos myös hienosta talkootyöstä. Tämän vuoden pellon viikonlopputalkoot olivat ihania, ihmisiä riitti ja paljon saatiin aikaan. Sadonjaoissa on myös monen osuuskuntalaisen ilta taittunut.
Iso kiitos Olli Revolle, joka on uskonut ruokaosuuskuntaan alusta asti. Hän on osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja, joka on ilman rahallista korvausta hoitanut paljon osuuskunnan hallinnollisia asioita. Monet hänen hienot ideansa ovat kantaneet. Kiitos koko hallituksellemme, joka on jaksanut koko vuoden pyörittää mielessään osuuskunnan asioita. Lämmin kiitos Sini Forssell, Timo Räikkönen, Panu Karhu, Meeri Taimisto, Marja-Liisa Lampinen, Joonas Pekkanen, Tuomo Sirkka, Hilkka Helsti ja Pia Korhonen.
Sydämellinen kiitos Nina Revolle kauniista, mutta realistisesta Kekri-puheesta. Ninalta se luonnistui, kun hän on kokenut sekä osuuskuntalaisena olon, että pellolla työskentelyn tänä syksynä.
Ilman meidän ihania harjoittelijoita minä en olisi jaksanut pellolla ja viikoittaisia sato-osuuksia ei olisi ehditty tekemään. Iso kiitos halaus: Panulle, Katjalle, Marialle, Raijalle, Ilkalle, Pauliinalle, Kirsille, Karille, Timolle, Miialle, Ninalle, Anniinalle, Ari-Matille ja Antille.
Lisäksi haluan kiittää erityisesti Marja-Liisa Lampista, joka on osuuskuntalaisemme ja on talkoillut lähes viikoittain pellolla satopäivinä. Kiitos Tomi Laaville koneavusta, Harri Loipolle kasvihuoneen suunnittelusta ja konetöistä sekä Stigille kuormaaja-avusta. Jari Kuokkaselle iso kiitos rakennus- ja korjausavusta sekä kaminasta, mikä odottaa uutta vajaa. Jukka Jormolalle suuri kiitos biodynaamisen maan omistamisesta. Hän on suuresti arvostamieni intiaanian tavoin ymmärtänyt, että kukaan ei voi omistaa maata. Kiitos Eeva ja Esko Mustoselle virkistyspuutarhamme kaudesta. Kiitokset kansainväliselle työleirille kasvinsuojelumme onnistumisesta.
Tietysti toimintaamme on tukenut moni muukin. Lopuksi haluan todeta, että on hienoa tehdä työtä yhdessä Suomen monimuotoisen, pienimuotoisen, luonnonmukaisen maanhoidon eteen. Olemme tehneet työtä kotimaisen puhtaan, läpinäkyvän maanviljelyn eteen. Se tukee tervettä ravinteiden kiertoa, vähentää saasteita, tekee ruokajärjestelmästä yksinkertaisemman, lisää pellon pienelämää ja tarjoaa yhden vaihtoehdon monimutkaiselle ja pitkälle elintarvikeketjulle, jota maapallon kantokyky ei tule kestämään. Hyvää talvea Oma pelto: pelto saa Suomessa levätä ja puhdistua talven ajan. Vai lepääkö pelto koskaan..taitaa siellä pieneliöt tehdä kovastikin töitä lumen alla maan uumenissa.
21.9. Toripäivän ennakkotilaukset tästä:Siirry ennakkotilauksiin Voit tehdä ennakkotilauksia 20.9. klo 7 saakka.
Herttoniemen ruokapiiri ja ruokaosuuskunta ovat vallaneet parkkipaikan toriksi. Kutsuimme parhaat lähi- ja luomutuottajat myymään meille ruokaa. Yhdistimme siis ruokapiirin ja vanhanhyvän torin. Syntyi Toripäivät.
Nyt pystyt tilaamaan ennakkoon torimyyjiltä tuotteita. Näin varmistat, että saat varmasti tuotteesi ja pystyt tutustumaan etukäteen mitä on tulossa myyntiin torille. Ennakkoon tilatut tuotteet ovat myös halvempia kuin torilla myytävät eli pieni porkkana tehdä ennakkotilaus.
Tee tilaus kätevästi tästä 1. Lisää omanimi 2. paina Seuraava-nappia 3. tutustu ja osta tuotteita 4. lopuksi kirjoita oma email-osoite, johon tilauksesi ostoslista lähetetään [gravityform id="7" name="Toripäivä 17.8.2013 klo 10-14"]
Mökkiviikon jälkeen on palkitsevaa päästä hyvään ravintolaan. Menu-listaa selaillessa on mukava huomata, että ravintolassa on raaka-aineen lisäksi mainittu maatila, missä raaka-aine on tuotettu. Se on hienoa, mutta juuri sen takia minulta jäi kyseinen ruoka-annos tilaamatta. Miksi? Eikö tilan tietäminen lisäisi kuluttajana ostopäätöstä? Kyllä, mutta luulen tietäväni tilan tuotteesta liikaa. Enemmän kuin ravintoloitsija? Ja aivan varmasti enemmän kuin naapuripöydän asiakkaat. Haittaisikohan muita asiakkaita ravintolassa tämä tieto? Luulen, että se voisi osaan kuluttajista vaikuttaa. Minuun se vaikutti ja valitsin listalta mielummin päivän kalan.
Gmo eli geenimuunnellut tuotteet ovat tulleet ruokapöytäämme. Pienillä askelilla gmo tulee osaksi Suomalaista ruuan tuotantoa. Tässä tapauksessa sain kuulla, että tuottaja joutuu käyttämään gmo-soijarehua eläinten ruokinnassa. Tietty pieni vaihe, jolloin tarvitaan paljon valkuaisainetta, mutta se on se ensimmäinen askel. Maistuuko se? Muutunko minä? Uskon, että gmo:ssa on kyse enemmänkin kuka omistaa luonnon. Business.
Maatalous on globaalisti iso ja kasvava business. Vaikka Suomessa se näyttäytyykin hieman eri valossa. Olemme menettämässä otetta. Eläimiämme ei enää ruokita oman maan rehulla vaan se on halvempaa tuodaan muualta. Vaihtoehdot vähenevät ja vaihtoehdoista tulee kalliimpia. Sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Tällä hetkellä se on gmo-soijarehu. Se tekee kannattamattomaksi viljellä vastaavia tuotteita samoille markkinoille Suomessa. Siitä tulee ainoa vaihtoehto. Kuka määrittelee hinnan silloin? Halpeneeko vaiko kallistuu? Ja kaikki tietää miten tämä homma etenee. Ei se jää gmo-soijarehuksi. Milloin Suomessa valtio joutuu polttamaan gmo-maissipeltoja?
Mikä sitten olisi ratkaisu? Tarra, merkintä, ilmoitus yms. Pakkaukseen. Tämän tuotteen valmistusprosessissa on käytetty geenimuunneltuja valmisteita. Piste. Silloin tietäisimme mitä syömme ja mitä haluamme kuluttajina tukea. Tästä on jo kansalaisaloite tehty, joka toivottavasti edesauttaa asiaa. Keskustelun lisäksi pitäisi tulla konkretiaa.
Herttoniemen ruokapiirissä on tehty linjaveto. Emme enää tilaa lihatuotteita muina kuin luomulihana, koska vain silloin voimme tietää, että gmo-tuotteita ei ole käytetty missään lihan kasvatusvaiheessa. Ne ovat kiellettyjä. Joissain tapauksessa, jos tunnemme tuottajan ja olemme vierailleet tilalla saatamme ottaa ruokapiiriin myös ilman luomu-merkittyä lihaa. Tämä menee hankalaksi ruokapiirille ja on ikävä juttu hyville tuottajille, mutta miten muuten kuluttajien ääni voisi kuulua tuottajalle? Kaupassa emme tiedä lihantuottajaa tai edes mistä maasta liha tulee? Saati mitä lihaa se on?
Olli Repo Herttoniemen ruokapiirin perustaja
Auringon valoa ja lämpöä on onneksi riittänyt, savimaa on pikkuhiljaa kuivunut. Pellolla ollaan siivottu talvea pois ja tehty tilaa uudelle kasvulle. Savimaan kanssa alkuun lähtö on viipyilevää ja liian aikansin ei kannata mennä, muuten on odotettavissa saviveistosta kuohkean maan sijaan. Onneksi syksyllä savimaa kynnettiin, jolloin roudan olisi mahdollista myös savimaan rakennetta murustaa. Osa kiitos kynnöstä kuuluu osuuskuntalaisellemme Karlssonille. Traktori on vihdoin päässyt pellolle äes perässään muokkaamaan maahan ilmaa ja lämpöä. Sillä nyt on aika tehdä siemenelle hyvä maa, jossa on oikeassa suhteessa ilmaa, lämpöä, vettä ja maata. Sitten tarvitaan vielä eläinkunnan tuottamaa kompostoitua lantaa ja hieman kalkkia perään niin kylvöpenkin resepti alkaa olla valmis. Omalla pellollahan kasvun voimaa riittää ja kestorikkakasvitilanne on huomattava, joten ennen istutusta meidän pitää vielä haravoida juolavehnän juuret ja isoimmat savipaakut penkeistä. Kyllä omien taimien kotipenkkien teko vaatii kärsivällisyyttä, aikaa ja huolenpitoa.
Keskiviikkona 8.5. omat varhaisperunat eli timot istutettiin Nykullan lohkolle, joka oli kaalimaa viime kesänä. Siiklit ovat Toivon tilan idättämössä vielä vuoroaan odottamassa. Helatorstaina pääsivät ensimmäiset salaatit maahan biokalvoon, joka torjuu penkin rikkakilpailijoita. Ensimmäiset 320 kappaletta omia salaatteja pääsivät kasvamaan juhannussatoa varten, jolloin ne ovat valmiita lähtemään pellolta kohti osuuskuntalaisten koteja. Se on juhlavaa, kun ensimmäiset taimet pääsevät maahan kaiken alkujärjestelyn ja maan muokkauksen jälkeen.
Myös kasvihuoneen muovitus on edennyt. Nyt on enää ovet tekemättä. Sipulimme ovat matkanneet matkahuollossa viikon, mutta toivottavasti perjantaiksi pääsevät omalle pellolle istutettavaksi. Maan muokkaus etenee omalla painollaan ilmojen niin suodessa, siemen kuori pääsee rikkoutumaan lämmön yhtyessä sopivaan kosteuteen ja uusi elämä versomaan kohti valoa. Onnea kasvukauden 2013 kasvulle!
Pihlajan marjat loistavat punaisina, kehäkukat kukkivat oransseina, talvikurpitsat tekevät pieniä keltaisia kurpitsoja. Elokuussa luonto kantaa hedelmää ja kesän lämpö näkyy lämpimissä värisävyissä.
Kurpitsan kukat tuoksuvat taivaalliselle ja houkuttelevat pölyttäjiä. Talvikurpitsa saa kuitenkin kasvaa vielä kuukauden verran täyteen kokoonsa ja kerätä hedelmäänsä elokuun tarinaa.
Kasvukauden tapahtumat ja kesän lämpö sekä valo maistuvat myös sadossa: punajuurien ja kurpitsojen pyöreässä makeudessa, marjojen happamassa makeudessa ja kaalien mehukkaassa, luonteikkaassa makeudessa. Vihannekset alkavat tuleentua eli väri rupeaa muuttumaan keltaisemmaksi ja naatit kaatuvat; silloin on aika kerätä sato. Vihannes on valmis. Porkkanat ovat kasvaneet, mutta tuntuu, että makua ja luonnetta ne keräävät vasta nyt loppukesästä. Porkkanan kuori alkaa paksunemaan ja makuun tulee makeutta ja laatua, vetisyys väistyy tieltä.
Kesäkurpitsa kertoo heinäkuun tarinan: vettä riitti, pölyttäjät löysivät kukat ja aurinkokin paistoi. Kesäkurpitsa on Suomessa kausivihannes; se kasvaa kesä- ja heinäkuun, elokuun se kantaa satoa ja tänä vuonna sitä riittää osuuskuntalaisille. Siinä maistuu tämä kesä!
Toukokuussa pieni siemen kylvetään maahan. Kesäkuussa on nähtävissä kaksi sirkkalehteä. Heinäkuussa nähdään kasvun ihme ja pyöreät kasvulehdet. Elokuussa lehtien kasvuun tulee rytmiä ja muotoon järjestystä. Katsotaan mitä syyskuussa nähdään ja miten kasvissa näkyy talven lähestyminen. Kasvun kaari:
Palsternakka on hyvä seurattava, koska sen kasvuaika on pitkä, ja se valmistuu kasveistamme viimeisenä. Se nostetaan vasta sitten, kun muut vihannekset on jo sadonkorjattu. Se on kaksivuotinen kasvi ja toisena vuotena siitä saisi omaa siementä. Eli se säilyisi maassa myös talven yli. Palsternakkaa ei ole jalostettu myöskään kauaksi luonnonalkuperäislajista eli se voi myös palautua luontoon viljelykarkulaisena.
Kesäkurpitsa istutettiin 11.6. eli kaksi kuukautta sitten biodynaamisesti viljellystä taimesta. Kesäkurpitsamaallamme viljelytekniikka on uusinta uutta eli kesäkurpitsat viljellään Bioskan biohajoavassa kalvossa ja alla menee letkukastelujärjestelmä, rivivälejäkin voisi ruohonleikata. Taivas on kuitenkin tänä kesänä huolehtinut kastelusta ja aurinko on valaisssut ja lämmittänyt tarpeeksi niin, että nyt jo kahden viikon ajan olemme sadonkorjanneet kesäkurpitsaa kaksi kertaa viikossa perjantaisin ja maanantaisin. Sitä on tullut 200 kg/viikko.
Majvikin tilalta saimme apua kalvon koneelliseen levitykseen. Biokalvo on meidän juolavehnäisimmällä lohkolla Nykullassa eli siellä, missä keväällä isoissa talkoissa yhdessä juolavehnää haravoitiin pois. Kalvo on auttanut juolavehnäongelmaan ja satoa tulee.
Kaksi kuukautta istutuksesta satoa tulee ehkä niin, että osuuskuntalainen miettii, mitä kesäkurpitsasta valmistaa.. Harjoittelijamme Anders antoi tälläisen kesäkurpitsasuklaakakku ohjevinkin: http://ituhippi.livejournal.com/12414.html
Lisäksi kesäkurpitsa halkaistuna ja maustettuna uunissa on aivan ihanaa:
Halkaise kurpitsa, mausta yrteillä (esim. ruohosipuli, timjami, oregano, basilika) ja suolalla/soijakastikkeelle, laita juustoviipale päälle. Halutessasi voit lisätä vielä juuston alle herneitä, tomaattia tai vaikka jauhenlihaa ja sitten uuniin 225 C, 15 min. Helppoa ja hyvää!
Kansainvälinen työleiri tuli omalle pellolle maanantaina 2.7. ja viimeinen työpäivä heillä on perjantaina 13.7. He auttavat peltotyöläisiä kahden viikon ajan työpäivinä n. 6 h päivässä. Leiriläiset majoittuvat Steiner-koulun tiloissa ja vapaa-aikanaan tutustuvat lähialueisiin ja Helsinkiin. Nyt heidän kanssaan on kitketty sipulia, kyssäkaalia ja porkkanaa. Kysyin heiltä tiistai-iltapäivänä, että jaksavatko vielä porkkanaa kitkeä, vastaus kuumana päivänä ohdakkeiden seasta kuului: Hay, we can do this!
Pellolla kasvaa heinän kokoisena rikkoja kuten ohdakkeita, mutta onneksi on nyt myös apua. Eiköhän sitä silti meille kaikille jää vielä loppukuuksi, vielä siis pitäisi kitkeä lisää porkkanaa, sipulia, palsternakkaa, lanttua, parsakaalia, keräkaalia, punajuurta, papuja, purjoa ja maissia.
Kasvuvoima on tänä vuonna mahtava tällä viikollahan on myös ylimääräinen sadonjako: sipulia, perunaa, salaattia ja retiisiä. Uusi perunamme Timo vaan on hieman pieneksi jäänyt, johtuukohan alkukesän viileästä säästä.
Keskikesän kynnyksellä kasvu on voimakkainta. Tähän saakka valo on lisääntynyt ja kasvit ovat kasvaneet aurinkoa kohti valtavalla vauhdilla. Nyt päivät alkavat jälleen lyhenemään ja kasveille tämä tarkoittaa vegetatiivisen (kasvullisen) kasvun vaihtumista generatiiviseksi (suvulliseksi). Jotkut saattavat jopa jo ruveta kasvun sijaan keräämään voimia talven varalle, eivät kuitenkaan pellolla kasvavat luonnonkasvit. Toiset kasvit alkavat kukkia ja tuottaa hedelmää nyt, kun juuret ovat syvällä maassa ja lehtimassa niin iso, että se pystyy auringon valon ja veden avulla yhteyttämään ja käyttämään energian hedelmän/siemenen muodostukseen.
Kasvu on niin voimakasta, että viljelykasveja täytyy kiireellä pelastaa luonnonkasvien joukosta. Viljelijän täytyy kasvurytmissä ja kasvun nopeudella kitkeä ja keskittyä hoitotöihin. Juuri nyt pitäisi pienen pienet palsternakat pelastaa. Heinäkuu on hoitokuukausi: kitkentää ja toivottavasti sopivasti sadetta tai sitten kastelua! Kitkentä on kovaa työtä ja koskaan ei kannata katsoa riviä eteenpäin vaan keskittyä siihen missä on eli meditatiivista työskentelyä voi siinä samalla harjoitella. Meillä on samalla myös ensimmäiset sadonkorjuut voineet alkaa. Kasvun rytmissä, vauhdissa ja kesässä pysytellään heinäkuu ja elokuussa jälleen sadonkorjuut jatkuvat.
Yhdellä lohkolla kasvaa yksisirkkaista viljakasvien sukuun kuuluvaa maissia, ristikukkaisia kaalikasveja ja palkokasveihin kuuluvia papuja. Nykulla rinteessä kasvaa savikkakasveihin kuuluvaa punajuurta ja kurkkukasveihin kuuluvaa kesäkurpitsaa. Näin voimme suunnitella tulevaisuudessa myös omaa viljelykiertoa puutarhalohkollemme. Intiaanit ovat Andeilla jo tuhansia vuosia sitten viljelleet yhdessä salkopapua, maissia ja kesäkurpitsaa. Three sisters tarkoitti, että maissi antoi tuen salkopavulle. Salkopapu keräsi typpeä myös maissin käyttöön ja kesäkurpitsan lehdet toimivat katteena estäen rikkakasveja. Myös ihmiselle proteiini on täydellistä vasta, kun maissin lisäksi syö myös papuja. Voimmeko oppia jotain 5000 vuoden takaa maanviljelyksen alkuajoilta? Intiaanit viljelivät sekakasvustoja, kun taas hedelmällisen puolikuun alueelle Lähi idässä maanviljely alkoi vehnän ja ohran esi-isillä monotonisena viljelynä. Kreikassa opittiin vasta myöhemmin hyödyntämään viljelykiertoa, joka on nykyään luonnonmukaisen viljelyn pääperiaate pitää maa terveenä ja hedelmällisenä.
Kesäkuun alun istutukseen sopivat kylmänarat kasvit kuten pavut, kesäkurpitsat ja punajuuret sekä taimikasvatettavat kasvit kuten kaalit. Kun Nykulla lohkollemme tulevat nämä myöhäisemmät, jäi meillä aikaa pikakesannoida lohkoa, eli äestellä ja haravoida mm. juolavehnän juuria pois.
Toisella peltolohkollamme Nykullassa pidettiin juolavehnätalkoot helluntaina. Seuraavana maanantaina sinne levitettiin hevosenlantakomposti ja kalkki. Sitten peltoa äesteltiin ja vihdoin alkoi istutus. Kyssäkaalin ja lantun taimet istutettiin Nykulla talo-lohkolle. Sinne tulevat vielä muut kaalikasvit eli siitä tulee kokonaan kaalilohko, joka voi tulevaisuudessa vain vaihtaa paikkaa toiselle lohkolle (näin viljelykierto ajatus toimii). Lopuksi harsot levitettiin kaalikasvien päälle hallaöiltä ja kirpoilta suojaamaan. Seuraavana viikonloppuna satoi mukavasti ja nyt rivejä pitäisikin harata, ettei juolavehnän juuret pääse juurtumaan. Kaalikasvien kanssa Nykullaan tulee vielä pavut ja maissi. Papu tuo kivasti typpeä maahan ilmastopalveluita hyödyntäen eli sillähän on juuressaan typpibakteeri. Pavut onkin tärkeitä kasveja viljelykiertoa ajatellen, ne eivät ole niin sanottuja maata kuluttavia kasveja vaan ne myös antavat maalle, tässä tapauksessa typpeä. Nykullan rinnelohkolle tehtiin penkit ja niistä haravoitiin vielä juolavehnää pois ennen punajuuren siementen kylvöä. Tänään punajuurien viereen levitetään biokalvoa kesäkurpitsoja varten. Viime lauantain talkoissa myös muutama osuuskuntalainen pääsi Novarbon Arvo-luomulannoitetta levittämään kesäkurpitsoja varten.
Nyt siis Murron lohkolla kasvaa jo purjot, sipulit, palsternakat, porkkanat, pinaatti, retiisi, tilli ja salaatti. Nykullassa tulee kasvamaan kaalit, punajuuri, kesäkurpitsa, peruna, pavut ja maissi.
Omalle pellolle kulkee nykyään hieno soratie. Nyt pellolle pääsee tarvittaessa autolla ja myös isommalla kalustolla mm. lannoitteita tuomaan ja satoa pois hakemaan. Tien parannus oli ensimmäisiä töitä, joihin oman pellon porukka tänä keväänä ryhtyi. Käsin kuokilla ja lapioilla kaivettiin ojaa märimpään kohtaan tietä. Oman pellon harjoittelijat pääsivät heti ensimmäisellä toukokuun viikolla tosi työn makuun eli maan alta aloitettiin.
Tien kunnostus on ollut hyvin tarpeellista oman pellon toiminnalle. Ilman kantavaa tietä emme saisi tilattua tarvittavia asioita pellolle, emmekä saisi mm. taimia yms. pellon lähelle. Myös sadonkorjuuvaiheessa tie tulee olemaan enemmän kuin tärkeä.
Kun salaojaputki saatiin paikalleen ja kaadot kohdilleen, tilattiin Janne-osuuskuntalaisen avustukselle soraa pari kasetillista, jonka urakoitsija Willellä levitti. Vanhaa savitietä hieman kuorittiin, alle laitettiin suodatinkankaat ja lopuksi sora päälle.
Kuljen oman pellon laitaa, Kevät! Onneksi tie nyt kantaa, Kesä!
Meillähän on kaksi peltolohkoa ja niistä toinen eli Murron lohko on jo aika täynnä elämää.
Tillin ja palsternakan itämistä odotetaan. Murron reunaan istutetaan enää purjot. Pienten taimien päällä pellolla on nyt hienot harsot hallaöiltä ja tuholaisilta suojaamassa. Lisäksi kastelujärjestelmä on hommattu kuivia kausia karkottamaan.
Toista lohkoamme Nykullaa on pikakesannoitu ja sinne tulevat kesäkuussa istutettavat kasvit: punajuuri, kaalit, pavut ja maissi sekä peruna. Varhaisperuna on sinne jo kylvetty. Tältä peltolohkolta haravoidaan talkoissa ensin juolavehnä pois ja sitten se lannoitetaan rumpukompostoidulla hevosenlannalla, kalkilla ja luonnonmukaisella Viljo-lannoitteella.
Kaupunkilaisten oma pelto etsii Korsoon PERSONAL FARMERIA
vastaamaan pellon ja puutarhan suunnittelusta ja tuotannosta. Puutarhurin pitää pystyä itsenäiseen työskentelyyn sekä ohjaamaan työharjoittelijoita ja talkoolaisia. Työnkuva on vastata koko tuotannosta; suunnittelusta siemenien tilaamiseen ja sadon korjuuseen asti. Personal Farmer osallistuu ruokaosuuskunnan hallituksen työskentelyyn ja pitää blogia, jota osuuskuntalaiset seuraavat. Luomuviljely on sinulle tuttua ja mielekästä. Olet vastuuntuntoinen ja sosiaalinen tapaus. Apunasi on työmyyrä ja 3-5 harjoittelijaa.
Tarjoamme mielenkiintoisen ja haasteellisen työpaikan uudenlaisessa suburbaanissa yhteisössä. Työsuhde on määräaikainen projektin kausiluonteisuudesta johtuen. Työt alkavat maaliskuussa 2012 ja jatkuvat lokakuuhun 2012.
TYÖMYYRÄÄ
Ohdakkeet, lehmänlanta, kottikärryt, uteliaat osuuskuntalaiset, luomu, talkoot saavat sinut innostumaan. Etsimme todellista työmyyrää Personal Farmerin apulaiseksi ja oikeaksi kädeksi. Hands on! asenne riittää pitkälle. Olet huolellinen ja ahkera.
Tarjoamme työtä pelkäämättömälle maanviljelystä kiinnostuneelle hienon työpaikan Personal Farmerin apulaisena. Opit avomaaviljelystä kaiken ja olet alusta asti rakentamassa hyötypuutarhaa. Työsuhde on määräaikainen projektin kausiluonteisuudesta johtuen. Työt alkavat huhtikuussa 2012 ja jatkuvat lokakuuhun 2012.
3-5 VILJELIJÄ-HARJOITTELIJAA
Saat tehdä kaikkea. Mikään ei ole vielä valmista. Ei ole vastauksia: näin olemme täällä tilalla aina tehty. Ainutlaatuinen mahdollisuus päästä tekemään töitä pellolla sekä näkemään, kuinka vanha hyötypuutarha herätetään henkiin. Viljelemme luonnonmukaisesti ja monipuolisesti, näin harjoittelijat tulevat oppimaan monipuolisiksi ammattilaisiksi.
Tarjoamme mahdollisuuden seurata uudenlaisen maatalouden syntyä ja upean oppimismahdollisuuden. Tarjoamme ammattilaisen opettajan ja tutustumisen uudenlaiseen liiketaloudelliseen malliin, jossa kuluttajat ovat mukana jo alkutuotannossa. Valitettavasti emme voi tarjota palkaa, mutta sitäkin arvokkaampaa kokemusta. Harjoittelujakson voi sovittaa ajalle helmikuu 2012 - lokakuu 2012.
Lisätietoja: Olli Repo, olirepo@gmail.com
Vapaamuotoiset työhakeemukset palkkatoiveineen viimeistään 10.1.2012 osoitteeseen
ruokaosuuskunta@gmail.com (otsikoi viesti REKRY-sanalla)
Kaupunkilaisten oma pelto on Herttoniemen ruokaosuuskunnan projekti. Projektin rahoittavat tavalliset kotitaloudet, jotka ovat sijoittaneet tulevaan satoon etukäteen. Kaupunkilaisten oma pelto on suomen ensimmäinen CSA- hanke (Community Supported Agriculture). Lue lisää www.ruokaosuuskunta.fi tai FB:sta (kaupunkilaisten oma pelto)