Kurpitsan kukkia, auringonkukkia sekä kesän hedelmiä

Elokuun tummat yöt ja täyteläiset kypsän ajan värisävyt ovat pellolla. Auringonkukissa näkyy kesän auringon lämpö. Pihlajan marjat loistavat punaoransseina, keltaoranssit kurpitsankukat houkuttelevat pölyttäjiä elokuun alun viileästä säästä huolimatta. Isot punajuuret nousevat kosteasta savimaasta. Myös punasipulit ovat kasvaneet hyvin. Vilja makaa beigen kultaisena naapuripelloilla. Parsakaalit ja kaalit ovat sadonkynnyksellä ja saamme odottaa satoa vielä hetken verran.

Osa kasveista on jo sadonkorjattu kuten ensimmäiset kyssäkaalit. Tyhjä lohko on jo äestetty ja luomulannoitettu. Uudet penkit ajettiin ja biokalvo kiinnitettiin käsin. Nyt syyssalaattia istutetaan parhaillaan biokalvoihin. Myös varhaisperuna ja naurislohko ovat jo tyhjinä. Ne pitäisi äestää ja kylvää tilalle italianraiheinää pitämään ravinteet lohkossa ja maan kasvipeitteisenä syksyn ajan. Myös salaattilohkon väleihin kylvettiin heinä. Näin ravinteet pysyvät pellossa poissa vesistöjä rehevöittämästä ja samalla kasvillisuus hoitaa juurillaan maaperää eikä eroosiota tai ravinteiden huuhtoutumista tapahdu.

Sunnuntaina 14.8. on elokuun yhteiset viikonlopputalkoot klo 11 - 16. Suuri sadonkorjuun aika on käsillä, jolloin saamme nauttia kesän ja työn hedelmistä. Kuitenkin osaa kasveja täytyy edelleen hoitaa, jotta satoa saadaan vielä kahden kuukaudenkin päästä. Sadossa heijastuu kuitenkin kasvien hoito ja onnistunut kitkentä, luomulannoitus sekä ekosysteemipalveluita kunnioittava tuholaistorjunta. Sunnuntaina maasta nostetaan siikli-perunat, sadonjakoihin korjataan sipulia ja papujakin kerätään. Lisäksi viimeiset porkkanarivit odottavat toista kitkentää. Tervetuloa elokuun pellolle ihastelemaan elokuun täyteläistä kasvua ja omaa satoa.

Papua, sadetta & satoa

Sataa ja paistaa. Se on Suomen kesä ja elokuun alku. Satoa korjataan kovaa vauhtia. Kesäkurpitsat kasvavat vauhdilla ja vihreitä pavun palkoja valmistuu. Kesäkurpitsat ja kurpitsat kukkivat kullan keltaisina, nicola-peruna lopettelee valkoista kukkimistaan ja kohta perunan varret saa jo niittää. Harjoittelijamme palailivat tällä viikolla kesälomiltaan pellolle ja nyt huhkitaan viikoittaisten sato-osuuksien ja syksyn sadon kypsymisen eteen. Saadaan sadonkorjata ja hoitaa kasvustoja.

Elokuu on runsain satokuu. Lehtivihannekset kuten pinaatti, salaatti ja mangoldi kasvavat, kesäkurpitsaa pukkaa, myös yrttejä kuten basilikaa saadaan, pavut sekä herneet valmistuvat, perunat ovat parhaimmillaan, sipulit ovat tuoreita, mutta isoja, lantut ja nauriit pullistelevat, fenkolia on jo saatu ja punajuuret kypsyvät parhaillaan. Useimpien juureksien ja monien kaalien valmistumista kuitenkin vielä odotetaan. Tänä vuonna kaalit ovat kasvaneet hitaasti niiden runsaan tuholaistilanteen lisäksi. Sen sijaan papu, sipuli ja kesäkurpitsa ovat pitäneet kesän lämmöstä ja kosteudesta. Ne kasvavat nyt hyvin.

Hoitotyöt jatkuvat. Palsternakkaa kitketään parhaillaan loppuun ja osa suuritöistä porkkanamaata odottelee vuoroaan edelleen. Valkosipulien kitkentä saatiin valmiiksi alkuviikosta. Traktoriharausta odottelee punajuurimaamme ja kaalimaa. Päivittäiset 7 mm:n sadekuurot hieman häiritsevät savimaan koneellista hoitoa. Kasvit pitävät sateesta, mutta maa on melkein liian märkä kantaakseen konetta tiivistymättä. Lepäämässä ja latautumassa olevia viherlannoslohkojamme niitetään parhaillaan. Ruisvirna kerää typpeä maahan ja italianraiheinä pitää maan kasvipeitteisenä sekä ravinteet maassa vielä niiton jälkeenkin. Pölyttäjät lentelevät viherniityllämme ja virna kukkii. Sitä ei raaskisi niittää, toisaalta niitto on tehtävä ennen rikkojen siementämistä eli nyt. Hyvällä viherlannosmaan hoidolla voidaan torjua lisäksi rikkakasveja. Onneksi elokuussa pientareilla ja satokasveissa on pölyttäjille paljon kukkia.

Hoitokuu

Heinäkuu on mennyt vauhdilla. Lämpöä on riittänyt sateiden lisäksi. Pavut ja herneet kukkivat valkoisina. Pieniä palkoja jo roikkuu siellä täällä. Satoa on kypsynyt ja samalla vauhdilla kasvavat rikat. Aurinko kultaa elävää peltoa ja omat vihannekset kasvavat. Tällä viikolla aloitettiin jälleen sadonjaot. Monet ovat palanneet lomilta ja pellolla ollaan hetki keskitytty vain kasvien hoitoon: kitkentään, riviväliharauksiin, biologiseen torjuntaan ja lisäluomulannoitukseen.

Kaupunkilaisten Omalla pellolla on kykitty ja kitketty kuukausi ja sen aloitti kunnolla kansainväliset peltosankarit kahden viikon kvt-työleirillä heinäkuun alussa. Kansainvälisen työleirin porukka toi pellolle uusia tuulia maailmalta, uutta intoa ja keskittyi vain kasvien hoitotöihin. Heidän jälkeensä oli hyvä jatkaa kitkentöjä. Kaikki kaalikasvit on kitketty ja kaalikoita on jouduttu torjumaan biologisin menetelmin. Nyt kaalikasvit ovat kuitenkin hyvässä kasvussa. Ne kitkettiin, harattiin, boorikasteltiin ja kaalikoiloisruiskutettiin. Nyt ne kasvavat jälleen tyytyväisinä harson alla, mutta niin tekevät rikkakasvitkin. Vielä kuukauden verran on täysillä sadonjakojen lisäksi keskityttävä myös kitkemiseen.

Kasvit suuntaavat kohti kukintaa vegetatiivisen kasvun jälkeen. Elokuussa mm. omat kesäkurpitsat kantavat hedelmää, lantut pullistelevat maasta, pinaatit versovat satoa ja perunan mukuloita nousee omasta maasta. Tätä ennen ne kuitenkin kukkivat ja pölyttyvät ekosysteemipalveluiden ansiosta. Tiistain ja keskiviikon sadonjaoissa saimme jaettua noin 600 kesäkurpitsaa, muutamia satoja nauriita, sateissa pullistuneita nippusipuleita, punaista Lollo Rossa-salaattia, ensimmäisiä lehtikaalin lehtiä, hyvin kasvaneita pinaatteja, vielä varhaisperunoita ja kasvihuoneessa lämpöä saaneita basilikoita. Katsotaan ehtivätkö punajuuret ja hieman hernettä sekä papua jo ensi viikon sadonjakoon! Kasvun aika on käsillä.

Heinäkuun kasvun voima

Joka vuosi sitä yllättyy kasvunvoimasta. Valoa on niin paljon, että kasvit kasvavat silmissä ja viljelijä joutuu kestämään sen, että kasvun vauhdissa ei pysy mukana. Ajatukset tuntuvat hautautuvan kasvavien rikkojen: piikikkäiden ohdakkeiden, kukkivien peltoretikoiden ja kaiken vihreän, peittävän kasvun alle. Kaupunkilaisten Omalla pellolla tähän kuitenkin varaudutaan. Korsoon on saapunut jo viidennen kerran pelastavat enkelit, 10 ihmistä ympäri maailmaa ja kahdeksi viikoksi. Kansainvälinen työleiri aloitti kuuden tunnin kitkentätyöpäivänsä viime maanantaina samaan aikaan, kun peltotyöntekijöiden aika meni vielä sadonkorjuuseen. Myös sadonjaot jäivät nyt tauolle ja muutama heinäkuun viikko voidaan keskittyä vain pellon hoitotöihin. Tämä aika tarvitaan, sillä meidän pellolla ei biodiversiteettiä eikä rikkojen lajikirjoa puutu!

Kolme sadonjakoviikkoa on nyt takana ja kolme kitkentäviikkoa on edessä. Ensimmäisissä sadonjaoissa jaettiin salaattia, retiisejä, rucolaa, yrttejä, raparperia, sipulia, valkosipulia, maa-artisokkaa, palsternakkaa, kyssäkaalta ja varhaisperunaa. Kyssäkaalta kokeiltiin ensimmäistä kertaa kasvattaa jo ensimmäisiin sadonjakoihin. Se onneksi onnistui, aurinkoisille ilmoille kiitos. Varhaisperunan kypsymistä jännitetään myös joka vuosi. Pieni määrä solist-perunaa saatiin nostettua viime viikon jakoon ja loput jäävät sitten odottamaan heinäkuun vikan viikon sadonjakoa. Nyt on peruna parhaassa kasvussa viipyilevän kesäkuun kasvun jälkeen.

Kansainvälinen työleiri aloitti tärkeän työn viime viikolla työläimmen kasvimme, porkkanan parissa. Siinä vierähtikin heidän ensimmäinen työviikkonsa. Pieniä porkkanan taimia kitkettiin isojen savikoiden ja ukontatarten, hatikoiden sekä emäkkien välistä. Tällä viikolla pitäisi keskittyä vielä ainakin purjojen, punajuuren, papujen ja palsternakkojen kitkentään. Eikä se porkkanamaakaan vielä valmis ole. Sadetta ollaan saatu valtavasti niin, että koneelliset rikkaharaukset eivät ole mahdollisia. Toisaalta vesistressiltä ja kastelutyöltä on vältytty.

Kasvihuoneemme alkukausi on ohi. Rucolat ja basilikan pottitaimet jaettiin sadonjaoissa. Kasvihuoneen maa käännettiin ja luomulannoitettiin heinäkuun ensimmäisinä päivinä. Sen jälkeen kurkun taimet istutettiin tilalle. Pienet basilikan taimet istutetaan kurkun taimien alle vielä tällä viikolla. Ei se luomistyökään ole täysin ohi. Syyssalaatit ja kiinankaalit sekä elokuun basilikan taimet odottavat kylvöään. Lisäksi biodynaamisen taimen toimittajamme Toivon tilan tämän kauden viimeinen taimitilaus saapui tänään pellolle. Salaatit odottavat nyt pellon reunalla biokalvoon avomaalle pääsyä ja puolentoista kuukauden kehittymistä puhtaassa maassa auringon alla. Vaikka kesäpäivät jälleen lyhenevät on valoa vielä paljon jäljellä ja kaksi kesäkuukautta edessä. Nyt kuljetaan valon ja kasvun kesäpäivässä.

Vuoden valoisin viikko

Tiistain vastaisena yönä oli vuoden pisin päivä ja täysikuu. Juhannusviikko on luonnossa uloshengityksen aikaa: kasvit kasvavat valoa kohti täydellä vauhdilla. Viljelijän voi olla vaikeaa päästää irti ja ymmärtää, että pohjolan kesän kasvurytmissä on vaikea pysyä mukana. Juhannus on parasta aikaa ihastella valoa ja olla yhtä luonnon kanssa, biodynaamisesti ilmaistuna antaa kosmoksen näyttäytyä maassa ja olla yhtä luonnon sekä valon kanssa.

Kasvit ovat yhtäkkiä isoja ja kasvu on valtavaa. Pellot ovat yhtäkkiä täynnä vihreää kookasta elämää. Sadonkorjuun aika on parhaimmillaan Omalla pellolla. Tällä viikolla on sadonjakoihin kerätty ja pakattu raparperia, rucolaa, salaattia, retiisejä, sipulia, maa-artisokkaa, liemiyrttejä ja villiyrtti jauhosavikkaa. Jauhosavikkaa voi käyttää pinaatin tavoin ja siitä saakin mainion savikkakeiton, mikä maistuu aivan pinaatilta.

Nyt istutetaan viimeisiä taimia: kurpitsoja, syyssalaatteja ja syyskyssäkaaleja. Tällä viikolla kitkentä, sadonkorjuu ja istuttaminen menevät päällekäin. Kohta on aika hetkeksi luopua luomistyöstä, uuden istuttamisesta, ja keskittyä täysin hoitotöihin, kitkentään. Viikossa sadonjakojen alkaessa jäämme kasvun jälkeen. Luonnossa tapahtuu valtavaa kasvua ja keskittyessämme muuhun kuin kitkentään, jäämme jälkeen. Kasvunvoima on työvoimaamme suurempi juuri keskikesällä.

Ensi viikon jälkeen on todella tärkeää lopettaa sadonjaot kolmeksi viikoksi, päästää suurin osa harjoittelijoistamme levähtämään hetkeksi kesälomalle ja keskittyä vain rikkakasvien kitkentään. Teemme tilaa viljelykasveillemme niin, että ne saavat tilaa ja valoa. Ensi sunnuntaina Kaupunkilaisten Omalla pellolla aloittaa kaksi viikkoa kestävä kansainvälinen työleiri. Kymmenen ihmistä ympäri maailmaa tulee kitkemään rikkakasveja pellolle. Kitkeminen on aluksi kauhistuttavaa, kun näkee tekemättömän työn ja pitkät kasvirivit. Sitten kun oppii keskittymään vain hetkeen niin voi alkaa nauttimaan helposta työstä, missä näkee työn jäljen heti. Oikein hyvää keskikesää, valoa ja kasvunjuhlaa!

Kumppanuusmaatalouden monet hyödyt

Kesäkuun puoliväli vierähti nopeasti ja paljon on tapahtunut Kaupunkilaisten Omalla pellolla. Viime lauantaina oli osuuskuntalaisten viikonlopputalkoot, maanantaina aloitti pellolla lasten viljelyleiri ja pellolla vieraili 40 biodynaamisen tuottemerkkiasioiden parissa työskentelevää ihmistä ympäri maailmaa. Tiistaina ja keskiviikkona aloitettiin vuoden ensimmäiset sadonjaot. Torstaina pellolla oli iso tapahtuma Lyhyet läheiset ketjut- lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen tilaisuus Kumppanuusmaatalous ja sen monet mahdollisuudet. Kaiken tämän välissä istutettiin myös kesä- ja spagettikurpitsat, paikkauskylvettiin punajuuria, kitkettiin sipuli- ja porkkanamaata, saatiin aimoannos sadetta sekä kerättiin tietysti kaikille satoa. Pelto on sosiaalinen paikka, joka kerää ihmisiä yhteen yhteisen ruoan tuotannon pariin ja tämä tuntuu tervehenkisen hyvältä.

Lauantain talkoot menivät hyvin. Porkkanamaata kitkettiin. Hirsivaja sai katon päälleen ja Mustosen puutarhalla kerättiin sadonjakojen raparperit valmiiksi. Talkooruokaryhmä oli loihtinut todella maukkaat eväät pellolle: kahta keittoa, sämpylöitä, levitteitä, villivihannessalaattia ja Riitta paistoi pellolla myös muurinpohjalettuja raparperihillolla! Kiitos talkoolaisille, oli hyvä yhteismeininki!

Kasvukauden 2016 sadonjaot alkoivat ihanilla vihreillä Oman pellon tuotteilla rucolalla, salaatilla, retiiseillä, raparperilla, palsternakoilla, ruohosipulilla ja basilikoilla. Niissä maistuu biodynaaminen puhdas maa ja alkukesän aurinko.

Lastenleirillä on mm. istutettu herneitä, tehty linnunpelättimiä, muokattu maata, kitketty, tehty majoja metsään, retkeilty, leikitty ja tutustuttu viljelyyn. Lapset ovat tykänneet ja tästä kuuluu suuri kiitos leirivetäjille Anniina Heinoselle ja Pinja Siparille. Tähän tarvitaan monta kättä ja sata ideaa, että kaikki tämä saadaan pellolla toimimaan. Hyvässä yhteishengessä on mieletön voima.

MMM:n ruokaa ja luonnonvaroja rahoittaman lähiruoka ja sosiaalinen pääoma-hankkeen  Kumppanuusmaataloustilaisuus meni sateesta huolimatta Omalla pellolla nappiin. Pellolla oli kierroksia ja puheenvuoroja. Kumppanuusmaatalouden ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä tutkiskeltiin eri näkökulmista. Päällimmäiseksi minulle jäi tilaisuudesta mieleen läpinäkyvä, täysin avoin, rehellinen osuuskuntalaisen ja viljelijän välinen kanssakäyminen sekä molemminpuolinen arvostus. Kumppanuusmaataloudessa on ympäristöllisiä hyötyjä. Osuuskuntalainen voi itse vaikuttaa reiluun lähituotantoon sekä sen ympäristövaikutuksiin. Monimuotoinen viljely tukee myös biodiversiteettiä mm. laji- ja geenimonimuotoisuutta. Lisäksi se vähentää ruokajätettä, kun myös pienet ja hassun muotoiset tuotteet voidaan jakaa osuuskuntalaisille, mikä vaikuttaa positiivisesti hävikkiin. Kumppanuusmaatalous on yksi vaihtoehto pienimuotoisille, monimuotoisille luomutiloille tulla toimeen. Se on vaihtoehto syödä kasvispainoitteista sesonkiruokaa ja väylä tehdä hyvää. Lisäksi ruokaosuuskunta lisää kuluttajien tietoa ruoantuotannosta sekä osallistumista ja vaikuttamista oman ruoan tuotantoon. Se lähentää maaseutua ja kaupunkia sekä yhdessä tekemistä. Se luo uutta viljelykulttuuria ja rakentaa kaupunkilaisille uusia juuria.

Sadetta & Satoa

Tällä viikolla on satanut ja kasvun ihme on ollut valtava. Meidän ruokaosuuskunta aloittaa sadonjaot ensi viikolla viikkoa aikaisemmin viime vuosiin verrattuna. Salaatit, rucolat ja retiisit ovat ehtineet jo niin isoiksi, että ne ovat täysin valmiita osakkaiden ravinnoksi. Lisäksi ensimmäiseen sadonjakoon tulee raparperia, basilikan taimia, palsternakkaa ja ruohosipulia. Uusien perunoiden, nippusipulien, kevätkyssien ja nauriiden kanssa odotetaan satovaihetta vielä muutama viikko. Ensi viikon tiistaina Oman pellon sato viedään Arabiaan, Kalasatamaan ja Herttoniemeen. Keskiviikkona ihanat vihanneksemme kulkevat keskustaan, Töölöön ja Vantaalaisten osakkaiden koteihin.

Kitkentä on aloitettu tänä vuonna juuri oikeaan aikaan ja myös ensimmäiset traktorilla tehtävät riviväliharaukset on tehty. Kyssäkaalin, palsternakan, nauriin, retiisin ja sokeriherneiden rivivälit on ajettu hanhenjalkaharalla. Porkkanapenkkejäkin kitketään jo ensimmäisen kerran. Kaksi riviä pieniä porkkanantaimia on sirkkalehtivaiheessa ja ne saisivat etumatkaa rikkakasveista, jos ensimmäinen kitkentä saataisiin nyt tehtyä. Lisäksi istutustöitä on edelleen jatkettu. Mangoldit on istutettu biokalvopenkkeihin samoin ensimmäiset parsakaalit ja kukkakaalit on istutettu Omaan maahan. Ensi viikolla istutuksia jatketaan vielä toisella parsakaalilajikkeella.

Tällä viikolla Oma pelto sai kolme Vantaalaista nuorta kesätöihin kahdeksi viikoksi. Pelto on hyvä työympärisö, missä eri-ikäiset ihmiset kohtaavat tehden fyysistä työtä maan hoidon eteen. Ensi viikko onkin sitten haipakka!  Pellolle tulee lastenleiri n. 25, 7 - 12 vuotiasta lasta, biodynaamisen sertifioinnin parissa työskenteleviä ihmisiä ympäri maailmaa tutustumaan toimintaamme maanantaina, sadonjaot alkavat tiistaina ja keskiviikkona sekä torstaina meillä on pelto esittely tutkijoille, virkamiehille ja kaikille kiinnostuneille! Tätä ennen lauantaina 11.6. on isot yhteiset kesäkuun peltotalkoot osuuskuntalaisille! Tervetuloa vierailemaan Kaupunkilaisten Omalla pellolla sekä talkoilemaan. Loma-aikana Omalle pellolle voi tulla auttelemaan halutessaan koska vain, kunhan soittaa ensin, maanantaista perjantaihin klo 8 - 16 sekä tietysti talkooaikoina. Oma pelto toivottaa kaikki kesäisesti tervetulleiksi tekemään työtä yhteisen läpinäkyvän ruoantuotannon ja puhtaan ympäristön eteen!

Kesäkuun huumaa & tuomen terälehtiä

Aurinko lämmittää ja olemme saaneet nauttia helteisestä pellosta. Pellolla lentävät tuomen terälehdet ja voikukan haituvasiemenet etsien uutta kasvupaikkaa. Kasvustojen hoitotyöt on aloitettu mm. palsternakkaa kitketään, sipuli liekitettiin ja sitä kitketään parhaillaan. Osa perunamaasta on myös mullattu. Rikkakasvien kasvu on nyt nopeaa. Tilanne on täysin päinvastainen kuin viime vuonna, jolloin mikään ei kasvanut kylmästä säästä johtuen. Luomistyö, istuttaminen jatkuu hoitotöiden lomassa Omalla pellolla. Lamopinaattia ja fenkolia on istutettu käsin biokalvoihin. Uudenseelannin pinaatteja istutettiin parituhatta tainta peltoon. Kesäkeräkaali, kyssäkaalin toinen erä ja lanttu istutettiin koneellisesti taimista. Myös kiinankaali pääsi indikaattorikasviksi kaalipeltoon. Kiinankaali on parhaimman makuinen kaali, siis myös tuholaisten mielestä, ja siitä voi seurata kaalikoi ja -perhostilanteen kehittymistä. Taimet piti myös kastella heti istutuksen jälkeen, sillä niin kuuma on touko-kesäkuun vaihde. Yleensä peltoa ei kastella vaan toivotaan taimen itse löytävän kosteuden ja tunkevan juurensa syvälle kosteaan maahan.

Pelto on luomulannoitettu myös kurpitsoille, jotka tarvitsevat paljon ravinteita. Parhaillaan alaa äestetään ja pian siihen ajetaan biokalvopenkit. Penkkien väleihin kylvetään rivivälinurmi. Näin välejä on helppo leikata ja ne pysyvät kasvupeitteisinä. Kasvit hoitavat maata juurillaan, pitävät hiiltä maaperässä, poissa ilmasta sekä pitävät kosteutta ja ravinteita maassa. Kasvit lannoittavat, parantavat ja pitävät maan elävänä. Erilaisten kasvien tarpeet ja ominaispiirteet tulee ottaa huomioon viljelykiertoa ja kasvupaikkoja suunniteltaessa.

Kesä on jo tosi pitkällä, vaikka vasta kesäkuun ensimmäisiä päiviä viedään. Juhannussatoon tulevien rucoloiden ja salaattien kasvu on todella pitkällä lämmöstä johtuen. Viljelijänä jännitän valmistuvatko ne liian aikaisin ja kestävätkö ne juhannukseen saakka. Ruokaosuuskunnan tapauksessa vihannessato ajoitetaan tietyille viikoille juhannuksesta marraskuun loppuun saakka ja lasketaan taimet sekä siemenet osuuskuntalaisten mukaan. Tähän saakka 5 kasvukauden ajan sadonjako on aina aloitettu juhannusviikolla, heinäkuussa on ollut kolmen viikon tauko ja satoa on muuten jaettu kerran viikossa marraskuun loppuun saakka, joskus joululle ja viimeksi vain marraskuun puoliväliin saakka. Kuitenkin työtä tehdään luonnon kanssa, ilmojen armoilla. Joten lämpösummasta ja maan kosteustilanteesta on oikeasti kiinni vihannesten kehittyminen. Ruokaosuuskunnassa osuuskuntalaiset jakavat riskin sadonkehityksestä viljelijöiden ja hallituksen kanssa. Lisäksi sadonjakojen alkamista ja loppumista voidaan tarvittaessa muuttaa, sillä sadon saavat kuitenkin sadon omistajat osuuskuntalaiset, tuoreena & omalta pellolta. Tehdäänhän töitä maan ja taivaan, auringon ja veden kanssa!

Kesä!

Luonto on pukeutunut väreihin, vihreään, muotoihin ja elämään. Rehevä kasvu, omenankukat ja täysikokoiset puiden lehdet sekä kaalin sukuiset rikkakukat ovat täällä. Lämpöä on riittänyt niin, että kevät on muuttunut kesäksi ja yksi pilvinen päivä vain hellii auringossa ollutta ihoa. Viime sunnuntain aurinkoiset talkoot kutsuivat pellolle n. 50 osuuskuntalaista ja paljon saatiin hyvässä yhteishengessä aikaiseksi.

Anttilaan kylvettiin sokeriherneitä, monet lapset pääsivät kylvöpuuhaan mukaan. Valkosipulimaa kitkettiin ja lannoitettiin. Viime kauden komposti siirrettiin uuteen paikkaan ja kuivitettiin. Nyt on tämän kauden kierrätettävälle kompostijätteelle taas paikka niin saadaan ravinteet takaisin kiertoon pellolle. Raksaryhmä korjasi satokatoksen seinää ilkivallan jäljiltä ja hirsivaja sai kattoa päälleen. Osa osuuskuntalaisista kaivoi vuokraisäntämme Jukan kanssa valojuurille syvää kuoppaa ja nyt on valojuuret ensimmäisen kerran Omassa maassa. Mustosen puutarhalla kitkettiin yrttimaata, kaivettiin talven aikana ruodan esille ajama sähköjohto maahan ja leikattiin herukoiden välinurmi. Talkoofiilis oli korkealla, aurinko paistoi ja yhdessä tekeminen, oman maan hoito sekä oman ruoan tuotanto innosti. Kaupunkilaisten ruokakulttuuri luo uudenlaista ruokayhteisöä, juuria ja kyläkulttuuria rikkoen kylän rajoja.

Lilinkotisäätiön GreenCare-ryhmä kylvi peltoherneet Nykullan lohkolle. Peltolaiset kylvivät härkäpavun syötäväksi viherlannoitteeksi. Pensaspapupenkit on tehty ja pavut päästään vielä tällä viikolla kylvämään etuajassa. Papu pitää lämpimästä maasta ja nyt on maa lämmennyt hyvin. Tänä vuonna pensaspapu laitetaan vielä harson alle ja aidataan niin eivät linnut käy taimia syömässä. Viime vuonna kesäkuun alun lämpö ei riittänyt pavuille  ja linnut söivät osan taimista. Tänä vuonna harso saa suojata ja lämmittää papuja alkukauden. Kesän kosmiset kasvutekijät valo ja lämpö tekevät tehtävänsä kasvattaen elämää, joka ruokkii elämää.

Vihreää & pilvenhattaroita

Toukokuun lämpö on tasoittunut. Kasvu on melkein kesäistä. Luumu sekä tuomi kukkii, omenapuun ja syreenin kukat ovat nupulla. Aurinko paistaa ja savimaa on täydellistä. Nyt on hyvät kylvösäät ja kuukin on vielä aleneva varmistaen nestevirtauksia maahan päin. Pellolla on hyvä työskennellä. Steiner-koululaiset kävivät töissä pellolla, mielenterveyskuntoutujien GreenCare ja osuuskuntalaisten viikkotalkoot peltogym vetivät porukkaa Omalle pellolle. Myös sunnuntaina on tämän kasvukauden ensimmäiset isot yhteiset talkoot.

Tällä viikolla on kylvetty porkkana: ensin varhaisempi lajike milan ja sitten myöhäisemmät oxhella sekä rodelika. Milan ja rodelika ovat tavallisia nantes-tyypin porkkanoita, kun oxhella taas on paksu ja lyhyt. Porkkanamme ovat avopölytteisiä lajikkeita, jolloin jokainen porkkana on yksilö ja siemenissä on tapahtunut myös luonnonvalintaa. Biodynaamiset avopölytteiset lajikkeet jalostetaan ajatellen niiden sisäistä laatua, ihmistä tukevia muotovoimia. Biodynaamisista siemenistä tuotettujen porkkanoiden maku on raikas, makea ja täyttävä. Luonnonmukaisessa siemenjalostuksessa tulisi ajatella resilienssiä eli muutoskestävyyttä. Monimuotoiset siemenet sopeutuvat paremmin muuttuviin ja ennalta-arvaamattomiin olosuhteisiin, mitä mm. ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa.

Syysperunat nicola, opera ja uutena colomba on istutettu tällä viikolla. Porkkana kuten monet muutkin kasvimme peitettiin harsolla suojaamaan kylvöstä, pidättämään kosteutta ja lämpöä maassa sekä ehkäisemään tuholaisia. Porkkanan viereen kylvettiin tilli ja toiselle puolelle tehtiin biokalvopenkkejä. Käytämme katteena mustaa biohajoavaa muovia ehkäisemään rikkakasveja ja pidättämään kosteutta maassa. Kalvoon istutettiin heinäkuun sadonjaon pehmeälehtiset keräsalaatit. Myös ensimmäiset fenkolit pääsivät biokalvopenkkeihin ja harson alle. Sillä peltojäniksillemme ne saattaisivat myös maistua. Nyt parhaillaan valmistellaan punajuuri- ja purjo maata, jotka odottavat vuoroaan seuraavaksi. Maahan lisätään orgaaninen lisälannos hevosenlantakompostin lisäksi kullekin kasville sopiva määrä. Sitten äestetään ja lopuksi ajetaan penkit, jotka vielä haravalla tasoitetaan kylvökoneelle sopivaksi. Sen jälkeen enää säädetään kylvöpyörä ja ajetaan siemenet maan syliin. Seuraavaksi toivotaan sopivasti vettä ja aurinkoa.

Valoo & lämpöö

Voikukat kukkivat maassa keltaisina ja savimaa on kuivunut. Lämpöä ja valoa on riittänyt. Viikonlopun sateita odotetaan, jotta peltoon istutetut kyssäkaalit sekä salaatit saisivat vettä ja sipulit saisivat kunnon alun kasvulleen. Tämä viikko ollaan tökitty istukassipuleita Anttilan lohkolle nelinkontin. Sinne meni kolmea erikokoista sipulia: juhannukseksi varhaissipulia, elokuuksi nippusipulia ja syksyksi ruokasipulia. Harjoittelijoidemme kanssa olemme muutaman kerran tällä viikolla kerranneet sipulin kasvuvaiheet: ensin ne kasvatetaan siemenestä pikkusipuliksi ja sen jälkeen pikkusipulista ruokasipuliksi yhden kasvukauden aikana. Lisäksi maahan ollaan kylvetty loput palsternakat ja lisää retiisiä sekä perunoita. Ensi viikon kylvöpenkkejä valmistellaan parhaillaan.

GreenCare-toiminta alkoi tällä viikolla. Mielenterveyskuntoutujat jalkautuivat omalle pellolleen torstai iltapäivänä haravoimaan ja valmistelemaan istutuspenkkejä kuohkeiksi tuleville taimille. Pelto on tärkeä virkistyskäytössä. Pelto on saareke luonnonmonimuotoisuutta, lintujen laulua, elävää maata, monenmoista eliötä ja virtaavaa vettä. Peltotöissä näkee konkreettisesti  tärkeän työn jäljen ja saa keskittyä olennaiseen. Peltotyö on fyysistä, terapeuttista ja luovaa toimintaa raittiissa ilmassa. Steiner-koulun 4 luokka toi keskiviikkona pellolle kaksi hyönteishotellia luonnon monimuotoisuutta vaalimaan. He luovuttivat ylpeinä hotellit pellolle ja paikoilleen.

1. Traktorit humisevat pellolla. Maata äestetään, lannoitetaan, taas äestetään ja penkkejä ajetaan. Ennen sateita haluaisi saada mahdollisimman paljon aikaiseksi, koska sitten ei taas tiedä koska pellolle pääsee. Peltogym eli viikkotalkoot alkoivat myös tällä viikolla ja koululaisryhmä on vieraillut pellolla. Peltoelämä niin yhteisöllinen kuin kasvullinenkin on alkanut toukokuun kasvun voimalla. Valon lisäksi lämpö on hellinyt kasvun hyvään alkuun.

Kevät!

Vihreää, ensin tuli vettä ja nyt valoa, joka lämmittää. Siitä syntyy vihreä kesä. Nyt on lämmin ja toukokuun alku. Harjoittelijamme on ihan punainen. Tämä toukokuun valo on avoimella pellolla tosi vahva. Ei uskoisi, että aurinkorasva on parasta työsuojelua pellolla toukokuun ensimmäisellä viikolla. Valkovuokot hymyilevät pellon pientareilla, koivut ovat pukeneet ruskeanvihreän hunnun ylleen ja kevät kukkii. Taivas on kirkas ja sininen.

Nyt on pellolla kasvamassa valkosipulit, ensimmäiset kyssäkaalit ja salaatit. Myös juhannusretiisit kylvettiin tänään ja nauriit eilen. Basilikaa kylvettiin potteihin tällä viikolla. Peltoa on lannoitettu hevosenlantakompostilla ja kalkilla käsin, kun pelto ei ole vielä kuivunut kokonaan koneita kantamaan. Maata on möyhennetty äkeellä ja nyt parhaillaan päälle ajetaan penkkejä. Penkit haravoidaan vielä tasaiseksi haravalla. Penkkeihin kylvetään palsternakka ja ensi viikolla aloitetaan sipulin istutus. Pellolla on tohinaa kevätmuokkauksissa, jotta pelto saadaan kuohkeaksi ja hedelmälliseksi ensimmäisille kylvöille. Vihdoin saadaan myös se varhaisperuna maahan.

Meille tärkeää on kasvisten sisäinen laatu. Niiden maku, monimuotoisuus, muotoavat voimat, terveys ja luonnonvalinta on tärkeää valitessamme lajikkeitamme. Laatu lähtee kuitenkin maan hoidosta, luonnon ja  kasvukauden rytmien kuuntelusta sekä tietysti biodynaamisista avopölytteisistä siemenistä. Kun kaikki tehdään oikeaan aikaan, on kasvikset laadukkaita. Tärkeää on myös osuuskunnan satokausi ja sen ajoittaminen kasvisten kypsymiseen. Näin myös syöjä saa maukkaita, vitamiinipitoisia, tukevia, tuoreita ja puhtaita vihanneksia läheltä, silloin kun ne ovat parhaita. Pohjolan ruoka on sesonkituotetta. Oikea-aikaisuus, läsnä-olo ja tietysti kaiken huomioonottaminen on A & O pellon toiminnassa. Nyt kuljetaan kohti kasvukautta luonnon rytmissä ja autetaan maata kasvattamaan mitä parhaat herkut osuuskunnalle! Jei nyt tehdään työtä maan ja taivaan ehdoilla!

Locaali ruokavallankumous

Kumisaappaat tarttuvat savimaahan, askel on raskas mutta mieli on virkeä. Nyt on satanut paljon. Luonto taisi tarvita sadetta. Kaikki vihertää nyt. Kuu vaihtui yleneväksi ja odotan valoisia kevätpäiviä sekä savimaan kuivumista. Pellolle ei olla vielä päästy, vaikka aikaiseen kevääseen valmistauduttiin mm. varhaisperunoiden idättämisellä ja sipuli-istukkaiden tilaamisella jo huhtikuun viimeiseksi viikoksi. Toukokuun vaihde näyttää aurinkoisemmalta. Mustosen puutarhalla kitketään yrttimaata, lannoitetaan marja-pensaita ja pellolla kitketään valkosipuleita. Kaksi viimeistä rucola-riviä on kylvetty kasvihuoneessa.

Osuuskunnan Omasta pellosta tehtiin tällä viikolla myös videoklippiä Maailma kylässä festivaaleille. Eettisen kaupan puolesta ry  järjestää Maailmakylässä festareille keskustelutilaisuutta. Kuvamateriaaliksi on hauska saada käytännön työtä mukaan. Videolla on tarkoitus pohjustaa festivaalikeskustelua Maailma kylässä -festareilla 29.6. klo 16.10 otsikolla "Tarvitaanko globaali ruokavallankumous". Keskustelijoina ovat kirjailija Laura Gustafsson, S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu ja viljelijä Jukka Lassila osuuskunta Oma Maasta. Globaali ruokavallankumous tarvitaan, koska  ruokajärjestelmä on monimutkainen, elintarvikeketju on pitkä, maailmassa on liian monta nälkäistä suuta, biodiversiteetti vähenee, ilmasto lämpiää, vesistöt rehevöityvät ja ruoan laatu huononee. Ruokavallankumous lähtee meistä jokaisesti, meidän päätöksistä, tahdosta ja toiminnasta. Ruokaa täytyy tuottaa kestävästi, kaikille, reilusti, läpinäkyvästi ja maapallon kantokyvyn rajoissa.

Ruokaosuuskunta edustaa paikallista ruokavallankumousta. Olemme paikallinen vaihtoehto pienille, monimuotoisille tiloille tulla toimeen. Kumppanuusmaataloudessa riskit jaetaan ja ruokaa tuotetaan yhdessä kestävästi. Näin kuluttajat pääsevät seuraamaan ruokansa matkaa siemenestä pöytään ja vaikuttamaan omalta osaltaan lähiympäristön monimuotoisuuteen, puhtauteen ja virkistysarvoon sekä maaseutukaupunki-kulttuuriin. Kumppanuusmaataloudessa syödään puhdasta sesonkiruokaa läheltä ja ruoan alkuperää arvostetaan.

Pitkästä aikaa osuuskuntamme osakkuusmäärä on lähes täynnä huhtikuun lopulla. On siistiä, että olemme voineet tehdä budjetin viljelylle, jossa on tarvittava määrä osuuskuntalaisia ja olemme kokonaisia ennen kasvukauden alkua. Näin asian pitääkin olla, nyt se ruoan tuotanto on taas kestävämmällä pohjalla. Tällöin kaikki pääsevät alusta asti mukaan seuraamaan omaa ruoan tuotantoaan ja halutessaan myös vaikuttamaan siihen. Yeah Community Supported Agriculture!

Maa

Maapallon koti on linnunrata ja maan asukkaiden koti on tämä ihana, ihmeellinen, elävä, värikäs pallo, tellus. Yksi elämän perusedellytys on elävä maa, maapallon pinta. Hedelmällinen, kestävä humus on täynnä elämää, elävänä  ja kuolleena sekä kaikkia luonnonkuntia. Viljelijän tehtävä on ensisijaisesti huolehtia maan hyvinvoinnista ja taata pienelijöille ravintoa sekä tukea humuksen muodostumista. Terve maa on täynnä orgaanista ainesta, se on kuohkeaa, siellä on tilaa ilmalle ja vedelle sekä tilaa kasveille ja eläimille. Hajottajat syövät hajoavaa maa-ainesta, mutta samalla luovat ihmeellistä kestävää humusta. Kasvit kasvavat maassa, yhteyttäen auringon valossa ja tuoden happea maailmaamme. Kasvit ovat energiamme lähde ja niiden juuret sekä symbioosit pitävät maanrakennetta kunnossa. Elämän jatkuminen ja puhdas ravinto on riippuvaista maan hyvinvoinnista, mihin liittyy verkko eri luonnonkuntien töitä. Viljelijänä voin yrittää parhaalla mahdollisella tavalla tukea aineiden ja energian kiertoa sekä kasvien kasvua hoitamalla maan elämää.

Tällä viikolla ollaan tehty kevätsiivousta ja tuotu puutarhatavaroita sekä siemeniä pellolle. Tiistaina kylvettiin juhannukseksi kolme penkkiä rucolaa kasvihuoneeseen ja kaksi, viimeistä penkkiä kylvetään ensi viikolla. Näin saadaan porrastettua kasvua ensimmäisiä jakoja varten. Kasvihuoneessakin pidämme maan terveenä ja kylvämme suoraan maahan. Mustosen puutarhalla on myös jatkettu maa-artisokkien nostoa. Ne nostetaan varhaiskeväällä maasta, jolloin muista kotimaisista vihanneksista on pulaa. Osa niistä istutetaan toukokuussa takaisin maahan ja osa menee kylmiöömme odottamaan ekoja jakoja. Keskiviikkona vieraana pellolla kävi professori Sarah J. Halvorson Sophia Albown kanssa, joka teki maisterintutkielmansa osaa CSA:stamme viime kesänä. Mahlankeruu lopetettiin myös tällä viikolla. Nestevirtaus maasta puihin, mikä varmistaa koivun ravinteiden saannin ennen lehtien yhteyttämistuotteita, oli tällä viikolla runsasta. Sitä kerättiin nyt 10 litraa Perholle ja 100 litraa osuuskunnalle. Antti teki suuren työn käydessään pellolla joka aamu ja ilta tyhjentämässä ämpärit sekä viemässä kerätyn koivun mahlan pakkaseen.

Taivaalla roikkuu harmaita pilviä huhtikuun valon tiellä, viljelijän harmiksi. Haluaisin istuttaa varhaisperunat, niin ne voisivat olla juhannusviikolla valmiita. Savimaa ei ole kuitenkaan päässyt kuivumaan kuin vähän tällä viikolla. Viimeviikon auringon vastapainoksi ollaan saatu vesipisaroita. Varhaisperunat odottavat nyt perunakellarissa kuivempaa ja kuohkeampaa kotimaata. Niiden maa odottaa äestettynä valmiina. Kevätäestys tuo maahan ilmaa ja kuohkeutta. Näin maa myös lämpenee nopeammin. Nyt menen kokeilemaan maata, jos kuitenkin saataisiin solist-perunat vielä tänään maahan ja kahden harson alle. Sitä ennen pitää kuitenkin perunanistutuskone kasata ja säätää kuntoon kasvukaudeksi 2016!

Viljelijän ajatuksia: Aurinkoa & Maata sekä vähän Vettä

Ajan klo 7.40 kohti peltoa Lahden moottoritietä ja aamuaurinko valaisee keväistä maisemaa. Oloni on kupliva, innokas, lähes malttamaton, mutta samalla tyyni. Olen matkalla Vantaan, Vallinojalle ja kevätvauhti on päällä. Pääsen Omalle pellolle, jota aamuaurinko kultaa ja missä valkosipulit nousevat vielä punaisina kylmästä maasta. Murron lohkolla on vielä lunta ja syksyllä kasvunsa kesken jättäneet vuonankaalit näyttävät talvehtineen hyvin. Ne ovat jo vihreitä. Leskenlehdet hymyilevät siellä täällä ja hedenorkkoja riippuu puista. Antti on jo käynyt hakemassa päivän mahlan, jota kerätään juhannussatoa varten pakastimeen. Valmistelemme siis jo keskikesää.

Yöllä oli pakkasasteita, mutta päivän alkaessa takki saa jäädä peltopenkille ja savimaan kyntöurat kuivuvat silmissä. Kävelen lohkoja edestakaisin ja otan maata kämmeneeni. Mikä lohko on kuivin eli minne istutetaan varhaisperunat tänä keväänä. Lohkosuunnitelma on suunnitelma, mutta maan olemus, johon ilmat vaikuttavat tekevät lopullisen päätöksen. Rinnelohko Nykulla-talo näyttää kuivimmalta ja sopivimmalta. Se pitää luomulannoittaa tänään, sillä  ennen sunnuntain mahdollisia sateita se on muokattava perunoille valmiiksi.

Savimaata ei parane muokata liian aikaisin. Luonnonmukaisessa viljelyssä tärkeintä on maan hoito. Maan pitää pysyä elävänä ja hedelmällisenä. Luomulannoitus pyrkii palauttamaan maahan orgaanista ainesta yhtä paljon kuin sieltä lähtee ravinteita kasvien kasvuun. Orgaaninen aines kuohkeuttaa maaperää, tuo sinne ilma- ja vesitilaa sekä toimii mikrobien ravinteena. Pienet maaperän asukkaat syövät eli hajottavat orgaanista ainesta ja samalla vapauttavat ravinteita kasvien kasvuun. Minä haluan pitää pieneliöt tyytyväisinä sekä lisääntymiskykyisinä, sillä he hoitavat maata ja tekevät tärkeää työtä. Maan rakennetta tulee suojella eikä tiivistää, siksi on tärkeää, ettemme muokkaa myrkää savimaata. Luomuviljely perustuu maan hoitoon ja maaperän ekosysteemipalveluihin.

Seuraavaksi lähdenkin hankinnoille mm. K-rautaan ostamaan työkäsineitä aloittaville harjoittelijoille ja muuta tarpeellista. Osuuskuntalaisellamme, peltolaisella Marja-Liisalla on tänään 70-vuotissyntymäpäiväaatto ja hän on nostamassa Mustosen puutarhalla maa-artisokkaa Sandron ja uuden harjoittelijamme Janin kanssa. Olen ottamassa vesipisteeltä vettä iltapäiväsyntymäpäiväkahvia varten, kun tajuan, että pumppu on talven jäljiltä rikki... Samoin päivän päätteeksi ajattelen viedä 70 kg nostettua maa-artisokkaa kylmiöömme Kalasatamaan, mutta en löydäkään kylmiön avainta…Ensimmäiset peltopäiväni juoksen sinne tänne, soitan tuolle ja tälle, suunnittelen sitä sekä tätä, teen tätä jo vähän tuota. Silti... ihanaa, pidän tästä elämän rytmistä. Keväällä kaikki alkaa alusta pellolla. Kaikki pitää siivota talven jäljiltä, asioita tuoda takaisin pellolle, toivottaa uudet ihmiset tervetulleiksi ja luoda kaikki uudestaan. Monet asiat ovat myös talvehtineet hyvin kuten kasvihuone ja vuonankaalit. Kasvihuoneenkin penkit tehdään pian valmiiksi juhannaksen rucolalle...

...pääsen kuitenkin viemään maa-artisokat palsternakkojen viereen kylmiöön seuraavana aamuna ja kyllä vettäkin varmasti pian hanasta saadaan! Toivottavasti huhtikuu pysyy kauniina ja kuivana, että savimaa kuivuu.

Kasvukausi on valmis alkamaan!

Huhtikuu, kevät, valo ja maa. Syksyn lehtiä makaa siellä täällä, talven pienet lumiset hiekoitushiekkakasat muistuttavat talvesta. Pellolla on lunta vielä vähän varjon puolella. Savimaa on kuitenkin pehmeää ja sulaa. Silmut pullistelevat elämää ja lintujen kevätlaulua kuulee. Ensimmäiset kukat nostavat päätään. Huhtikuun alku on täynnä odottavaa elämää, mutta kevät on kuin pysähtynyt hetkeksi. Virallisesti kasvukausi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on minimissään 5 C astetta vähintään viitenä päivänä. Ennusteet lupaavat tämän ensi viikolle Helsinkiin ja Vantaalle.  Olen onnellinen, että olemme tässä vaiheessa vuotta, kun tämän satokauden elämä vasta alkaa.

Pellolla korjataan vielä viimesyksyn satoa ennen kuin uusi luomistyö saa alkaa. Puutarhuri Sandro aloitti työnsä viikko sitten maa-analyysejä ottamalla ja on tämän viikon nostanut palsternakkoja maasta. Oma maa on paras talvivarasto palsternakoille. Varhaisperunamme solistit ovat olleet itämässä jo muutaman viikon ja kesäperuna siikli pistettiin itämään keskiviikkona. Laitevastaava Pentti on etsiskellyt pellolle niittokonetta ja vienyt traktori-Deutzin keväthuoltoon. Ennen huhtikuuta tärkeä & ihana hallituksemme on tehnyt suuren työn suunnitellessaan alkavaa kautta. Viljelysuunnitelmista vastaavana olen tehnyt viljelykiertosuunnitelmaa, laskenut lannoituslakuja, tehnyt tilauksia ja sopinut joukon hyviä harjoittelijoita kanssa tulevasta kasvukaudesta. Olemme valmiita uuteen kasvukauteen.

Tänä kautena viljelemme tuttuun tapaan monia kasveja: kesäkurpitsoita, spagettikurpitsoita, pinaatteja, mangoldia, fenkolia, valkosipulia, kesäkeräkaalia, kyssäkaalia, lanttuja, varhais-, kesä- ja syysperunoita, lehtikaalia, talvikaalia, punakaalia, kiinankaalia, palsternakkaa, monenmoisia salaatteja, kukkakaalia, naurista, parsakaalia, retiisejä, sipulia, papuja ja härkäpapuja. Mustosen puutarhassa kasvaa basilikoita, kurkkuja, maa-artisokkaa ja yrttejä. Kesä- ja talviporkkanoita kasvatamme hieman edellistä vuotta vähemmän, mutta tarkoituksemme on tukea toista biodynaamista tilaa ja ostaa sieltä puuttuva määrä porkkanoita. Mustajuuri ja raitajuuri poistuvat omasta valikoimasta, mutta biodynaaminen punajuuremme säilyy. Myöskään maissia ja juuriselleriä emme kasvata itse tänä vuonna. Halloween-kurpitsat palaavat pellon valikoimaan. Myös kiinankaalta kokeilemme. Koko tulevan kauden tieto odottaa vapaissa, biodynaamisesti tuotetuissa siemenissämme maan muokkausta ja kevään lämpöä.

Ruokaosuuskunnan viljelijänä haluan hoitaa maatamme, kuunnella luonnon rytmejä, kasvattaa puhdasta, vapaata ruokaa, tehdä osani puhtaiden vesistöjen ja ympäristön hyväksi. Peltomme on monimuotoinen, elävä, virkistävä, luonnonmukainen kohta luontoa, jossa kaupunkilaisten ruoka kasvaa läpinäkyvästi ja kaupunkilaiset ovat tervetulleita virkistäytymään sekä hoitamaan juuriaan. Osuuskuntamme on mahtava mahdollisuus kokeilla ja olla osa vaihtoehtoista, läpinäkyvää, reilua, vaikuttavaa, puhdasta luomuruokaketjua.

Heidin Kekrijuhlapuhe

Hyvää Kekrijuhlaa kaikille

Nimeni on Heidi ja olen hoitanut 4 kasvukautta Kaupunkilaisten Omaa peltoa. Viisi kasvukautta kumppanuusmaataloutta Suomessa on vierähtänyt. Peltoalue on kasvanut, osuuskuntalaisten määrä on kasvanut, pellon työntekijöiden ja harjoittelijoiden määrä on kasvanut. Yhteistyö on kasvanut ja sato on kasvanut. Tämän lisäksi myös orgaaninen aines pellossa on lisääntynyt. Pellon ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset suhteet ovat kasvaneet. Niin hallitus kuin peltokin on jakanut vastuuta ja etenemme kohti kestävämpää osuuskuntaa, jossa jokainen kylvää oman siemenensä yhteiseen maahan.

Haluan kiittää peltoa, meidän näkymättömiä työntekijöitä maaperämikrobeja, maaimmuniteettia, tuhansia pieneliöitä, jotka pitävät ekologiset lokerot täynnä ja pellon terveenä. Haluan kiittää meidän hallitusta, joka jaksaa tehdä ilmaista työtä tämän yhteisön ja luonnonmukaisen pellon sekä ruoan eteen. Kiitos puheenjohtajamme Joonas, nykyinen varapuheenjohtajamme Olli, joka on tehnyt viisi vuotta työtä osuuskunnan eteen, Meeri (talous), Hilkka (ruokatiimi), Veera & Mariaana (tiedotus), Silva (talous), Virpi (jäsenrekisteri), Teija (mm. kekrijuhlavastaava ja sadonjakokuvavastaava) sekä pellon oma Marja-Liisa. Kiitän jokaista osuuskuntalaista, ilman teitä ruokaosuuskuntaa, kumppanuusmaataloutta ei olisi. Ilman teitä emme kokeilisi uutta vaihtoehtoista muotoa säilyttää pienimuotoinen, monipuolinen, biodiversiteettiä tukeva luomuviljely. Kiitän pellon työntekijöitä: Pellon yleismies Sandro Wuthrich, kesätyöntekijä konevastaava Pentti Okkonen, nyt loppusyksyn peltoemäntä Anniina Heinonen, joka on ollut myös puutarhaharjoittelijana meillä kahtena kautena. Olen tosi kiitollinen, että hoidatte peltoa ja on ollut ilo työskennellä kanssanne. Pelto kiittää raikkailla mauillaan, elämällään ja tunnelmallaan.

Meillä on Oma pelto, joka toimii virkistysalueena kaupunkilaisille, terapeuttisena työpaikkana mm. mielenterveyskuntoutujille ja ekologisena saarekkeena. Hoidamme kulttuurimaisemaa, pidämme luonnon elävänä ja hoidamme peltoa maan ehdoin tukien ja arvostaen luonnon omaa toimintaa.

Kaupunkilaisten oman pellon viidettä kasvukautta ja satosyksyä on syytä juhlia! Tämä on ekologinen kulttuuriteko, maistuvien, luomujuuresten lisäksi. Tämä on elävä maa ja sinä osuuskuntalaisena mahdollistat Oman pellon toiminnan. Biodynaamisen tilan tarkoitus on pitää maa, mutta myös ihminen, kasvit ja eläimet elävinä.

Tässä kauden kiitokseni! Nyt jatkan agroekologian opintojeni ja Luonnonvarakeskuksen hommien parissa loppusyksyn. Peltoa hoitaa Sandro & Anniina loka- ja marraskuun. Auttakaahan heitä, että koko sato saadaan talteen. Kiitos myös kaikille kauden harjoittelijoille, olette super ja ilman teitä emme pärjäisi. Lopetan peltokauteni 2015 William Blaken sanoihin, jotka kuvaavat tuntia Omalla pellolla:

"Nähdä maailma hiekanjyvässä ja taivas kedon kukassa, kannattaa kädessään loputtomuutta ja viettää ikuisuutta tunnissa."

Syksyn värikästä satoa

Katse satoon. Me voimme olla iloisia siitä, että oikukkaasta kesästä huolimatta Oman pellon sato on kasvanut. Nyt syyskuussa Oma pelto vierailee taas tapahtumissa sekä juhlii pellon eloa & satoa. Sadonkorjuun aika yhdistää ihmisiä ja monet haluavat maistaa lähellä tuotettuja, tuoreita kesän hedelmiä. Pellon työntekijät pysyvät kiireisinä keräämässä viikon sato-osuuksia. Kuitenkin syyskuussa myös peltolainen pääsee piipahtamaan tapahtumissa vihannesten kera.

Lämpö palasi jälleen hetkeksi. Pelloilla näkyy puimureita ja traktoreita. Monet viljelijät vielä vartovat viljan tuleentumista. Me jännitämme isojen kultaisten tähkiemme suhteen. Vielä on toivoa, että maissit ehtisivät tehdä satoa. Sen sijaan lehtikaali antaa satoa joka tapauksessa kylmästä huolimatta. Tänä vuonna meillä on uutta lehtikaalilajiketta tumman sinivihreää Nero di Toscanaa, joka ei arominsa kehittymiseen tarvitse hallaa. Tämä hieman erinäköinen lehtikaali tunnetaan myös nimillä palmukaali, Venäjän lehtikaali sekä mustakaali. Lehdet ovat kurttuisat, komeat ja ylväät.

Oma pelto vieraili Ravintolakoulu Perhon 80-vuotisjuhlissa viime viikolla. Oman pellon viikon sato-osuus oli näytillä kaupungissa. Maarit Hurmerinta ja Sami esiintyivät Oman pellon pöydän vieressä. Perhon mehiläiset käyskentelivät toisella puolen pöytää. Hunajaa oli maistilla. Omalla pöydällä pyöri Perhon 3-vuotisen jäsenyyden ajalta diakuvia perholaisista ja Omasta pellosta. Oli erittäin mukavaa saada olla Perhon Elojuhlissa mukana juhlistamassa kumppanuusmaataloutta. Omalle pellolle on ollut erittäin tärkeää saada Perho osuuskuntalaiseksi. Perhon oppilaat ja kestävä gastronomia tuovat uuden ulottuvuuden Omalle pellolle. Se myös vilkastuttaa pellon arkea, kun kymmeniä koululaisia tupsahtaa kaupungista pellolle. Oma pelto toimii opetustilana ja virkistyskäytössä. Omalla pellolla näkee, mitä ruoan tuotanto vaatii, mutta myös mistä ruoka tulee ja kuinka se kasvaa.

Omalla pellolla voidaan juhlia Suomen 5. kumppanuusmaatalouden satokautta ensi lauantaina 19.9. Toivottavasti pimenevät, viilenevät illat saavat ihmiset vielä valoisina päivinä liikkeelle Kekrijuhliin nauttimaan yhteisestä pellosta ja hyvistä mauista. Kaikki tervetuloa Omalle pellolle: http://ruokaosuuskunta.fi/2015/kekrijuhlat-kaupunkilaisten-omalla-pellolla/

Oma pelto vieraili myös naapurissa Vantaan steiner-koulun keskiaikamarkkinoilla. Oma pelto kuuluu Jukka Jormolan 7 hehtaarin tilaan. Ruokaosuuskunta viljelee näillä pelloilla 3 hehtaarilla noin 40 erilaista vihannesta. Ruokaosuuskunnan rantauduttua Korsoon kiinnostui viereinen steiner-koulukin yhteisöllisestä viljelystä. He ostivat Jukka Jormolalta n. 1 hehtaarin maata ja palstaviljelevät sekä kasvattavat perunaa. Kaikki me kolme toimijaa: Jukka Jormolan monimuotoisuutta lisäävät luonnonniityt sekä riistapellot n. 3 ha, Herttoniemen ruokaosuuskunnan vihannekset n. 3 ha sekä steiner-koulun palstat n. 1 ha olemme yhtä samaa tilaa ja yhteistyötä. Me olemme yksi tila myös luomutarkkailussa. Tänä vuonna Vallinojan maalaisalueen viljelyinnostuksen huomasi Vantaan steiner-koulun keskiaikamarkkinoilla. Kolme edellistä kesää olemme saaneet rauhassa olla ainoat luomuvihannesmyyjät markkinoilla. Nyt olimme saaneet kilpailijoita vai pitäisikö sanoa yhteistyökumppaneita. Koulun palsta myi tuotteitaan koulun hyväksi ja oli Heinolan tilakin/Muijaniityn osuuskuntakin myymässä sekä kertomassa omasta toiminnastaan. Kilpailua, mutta toisaalta hienoa ympäröivän ympäristön huomioivaa hoitoa. Ensi viikolla 23.9. onkin sitten vuorossa Foodycle-tori, joka taas miettii ratkaisuja kestävään ruokajärjestelmään. Kaupunkilaisten Oma pelto on mukana, mutta myös monia muita kaupungin ja maaseudun kestävän ruoan tuottajia voi tavata Viikissä.

Alkusyksyn juhlaa

Syksy on alkanut. Ilma viileni hiukan, onneksi ei vielä yöpakkasia ole näkyvissä. Ne veisivät elokuun lämmöstä innostuneita kasveja kuten kesäkurpitsan, maissin ja kurkun. Kuitenkin kasvit valmistautuvat uuteen vuodenaikaan: koivuissa ensimmäiset lehdet kellastavat ja ruskean sävyjä on nähtävissä puissa. Kesän lämpö muuttui sateisemmaksi ja pilvisemmäksi syyskuun aluksi.  Toisaalta elokuun lämpö sai vihdoin muunmuassa kurkut kasvamaan. Samoin papuja on osuuskuntalaiset vihdoin päässeet nauttimaan. Valkosipuliamme on alettu nostaa. Kynnet istutettiin myöhään viime syksynä, ne eivät onneksi nousseet ennen talvea. Keväällä ne lähtivät kivasti kasvuun. Juhannuksen jälkeen nostimme maistiaiset kasvuvaiheessa olevasta valkosipulista, jossa vielä lehdetkin olivat syötäviä. Naatit kellastuivat pari viikkoa sitten ja nyt kynnetkin on erotettavissa. Ensi viikolla oma valkosipuli valloittaa aromillaan sekä tuoreudellaan. Kurpitsat ovat kasvaneet myös hitaasti tänä vuonna. Nyt kuitenkin spagettikurpitsat kehittyvät hyvää vauhtia. Siellä täällä pellolla makaa isoja vaalean vaalean vihreitä mollukoita kurpitsan lehtien alla. Myös maissien aikaisemman istutuksen kasvit alkaa kehittää ylväänä tähkää. Kesä maistuu sadonjaon vihanneksissa & syyskuu on tänä vuonna sadonkorjuun parasta aikaa.

Elosyyskuun vaihde keräsi pellolle ison joukon osuuskuntalaisia. Elokuun viimeisenä sunnuntaina vielä lämpimässä elokuun säässä nostettiin perunaa, kitkettiin mustajuurimaata, kerättiin porkkanoita tämän viikon sadonjakoon sekä nostettiin viimeiset sipulit pellon päälle kuivumaan. Lisäksi osuuskuntalaisten virkistyspuutarha Mustosen yrttimaata hoidettiin. Siimaleikkuri surisi pientareilla ja siementävät kestorikatkin saatiin matalaksi. Nämä olivat tämän vuoden isoimmat talkoot tähän asti. Oman pellon punajuuripiirakka, pinaattipiirakka, punajuurisalaatti ja kesäkurpitsakakku riitti juuri ja juuri kaikille. Kahden viikon päästä juhlimme sadonkorjuun aikaa yhdessä Omalla pellolla. Yhteisöllisyyttä, Omaa peltoa, Omia vihanneksia js tätä osuuskunnan satokautta on syytä juhlia oikein tanssein, hevosin ja ruoin sekä sadonkorjuin. Tehdään Kekri-juhla yhdessä ja toivottavasti siitä tulee satokauden suurin talkoojuhla. Katso Kekri-juhlien ohjelma tästä.

Pellon työntekijälle se on juhlaa nähdä, kun osuuskuntalaiset tulevat Omalle pellolle ja kaupungin sekä maan välille syntyy suhde. Biodynaamisilla tiloilla on alusta lähtien ollut tärkeää tietää minne kasvatettu sato menee. Ruokaosuuskunnassa se on tärkeää tietää, missä oma sato kasvaa. Näin syntyy suhde maan, ruoan ja ihmisen välille. Tämä auttaa myös maan hoitoa. Maan rakenne, elävä maa ja humus ovat tärkeitä. Ilman niitä meillä ei olisi mm. ruokaa, ilmaa, mitä hengittää, kuituja vaatteisiin, monia eläimiä eikä välttämättä itse elämää. Maan hoitaminen ehkäisee ympäristön kuormitusta mm. valumia vesistöihin ja ilmaston lämpenemistä. Lisäksi maan kasvukunnosta huolehtiminen lisää satoa pinta-alalla, mikä on tärkeää mm. ruokaturvan kannalta. Oma pelto & omat vihannekset opettavat hoitamaan sekä välittämään maasta. Ne muistuttavat myös, miten omat kulutusvalinnat vaikuttavat maan käyttöön, lähiympäristöön ja vesiin.

Oman pellon valvonta

Elokuun lopussa Kaupunkilaisten Omalla pellolla on demeter- ja luomutarkastukset tehty. Olemme luomuvalvonnassa kuluttajien takia. Näin voimme taata, että tuotteemme täyttävät luonnonmukaisen viljelyn kriteerit. Suomessa tätä valvotaan tarkoin ja lohkojen dokumentoinnin tulee olla tarkkaa. Viljelijät voivat kokea tämän raskaana, toisaalta tarkastuksissa oppii ja näin varmistamme, että maan kasvukunto pysyy hyvänä, ympäristö puhtaana, luonnon elämä monimuotoisena ja ravinteet pellossa, ilma ja vesistöt puhtaampina. Elokuun puolessa välissä meillä oli luomutarkastus ja nyt viimeisellä viikolla biodynaamisen viljelyn tarkastus. Pellollemme tehdään siis vähintään kaksi tarkastusta vuosittain. Oma peltomme on luonnonmukaisessa valvonnassa mukana ja näin saamme käyttää luomu-merkkiä. Peltomme on ollut valvonnassa mukana jo ainakin parisenkymmentä vuotta vuokraisäntämme Jukka Jormolan toimesta. Sen sijaan osuuskuntalaisten virkistyspuutarha Mustonen on vasta toista vuotta luomutarkastuksissa mukana eli se on siirtymävaiheessa. Kaikki pellolta tulevat tuotteet ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä ja niitä torilla myydessämme saamme käyttää  sekä luomu- että demeter-merkkejä. Mustosesta tulevat kurkut, maa-artisokat ja yrtit. Niitä emme saa myydä torilla tai ruokapiirin puodissa demeterinä tai luomuna vaan maininnan siirtymävaiheessa luomuun alla.

Demeter on biodynaamisen viljelyn tuotemerkki. Biodynaaminen viljely on luonnonmukaisen viljelyn vanhimpia suuntauksia. Alusta lähtien biodynaamisessa viljelyssä tärkeitä asioita on ollut yhteisöllisyys eli se että viljelijä ja kuluttaja tuntevat toisensa. Kompostointi ja aineiden sisäinen kierto ovat keskiössä. Mahdollisimman suljettu aineiden kierto ja jätteiden minimointi ekologisuuden nimissä kuuluu biodynaamiseen viljelyyn. Tähän liittyy myös eläinperäinen lannoitus. Maatilalla maan, kasvien, eläinten ja ihmisten tulisi tehdä yhteistyötä elävän tilan eteen. Mikäli tilalla ei ole omia tuotantoeläimiä, tulee yhteistyötä tehdä muiden tilojen kanssa. Meille lanta on, mitä tarpeellisin lannoite ja hevostilalle taas se voi olla turhaa jätettä. Näin saamme paikallisesti jätteet kiertämään. Maan elävyydestä huolehtiminen on biodynaamisen tilan pääasia. Maata hoidetaan kompostoimalla, orgaanisella lannoituksella, viljelykierron avulla, maan muokkauksilla ja  monimuotoisuudesta huolehtimalla. Jälleen kerran emme siis viljele kasveja vaan hoidamme maata niin, että terveestä maasta voisi kasvaa terveitä kasveja. Biodynaamisen viljelijän tulisi parhaalla mahdollisella ymmärryksellään hoitaa luontoa oikein: pyrkiä elävöittämään maata, hoitaa kompostia niin, että humuksen muodostus tapahtuu ja aineet kiertävät ja pysyvät tilalla eivätkä karkaa ympäristöä kuormittamaan. Biodynaaminen viljely lähtee siemenestä. Siementen avopölytteisyys, luonnonvalinta ja sisäinen laatu takaavat tasapainoisen demeterkasvin.

Tarkastuksia aina vähän jännittää. Onko kaikki tarvittavat paperit sekä dokumentit kunnossa ja onko peltolohkot tarpeeksi siistissä kunnossa. Jos tila saa huomautuksen ja ei huomioi asiaa seuraavana vuonna se tipahtaa takaisin siirtymävaiheeseen. Meillä on pellon historiasta(luonnon niityt) johtuen kestorikkakasveja kuten valvattia ja ohdaketta. Juuri ennen tarkastusta saan otsaryppyjä keltaisena kukkivista valvateista, ne tulisi niittää ennen kukintaa, ettemme lisäisi jo valtavaa rikkakasvisiemenpankkia. Tämän vuoden tarkastajamme selkeä ja tarkka Aulis Lassila totesi luomutarkastuksessamme, että tämä vuosi lisää taas siemenpankkia, kun rikat kasvoivat elokuun lämmössä heinäkuun nopeudella. Demeter-tarkastuskertomukseemme hän kirjoitti: savi maata hoidettu hyvin, työmäärä näkyy rikkakasvitilanteessa & dokumentaatiot tehty hyvin. Tarkastajaa haluaisin myös kiittää  pitkäjänteisyydestä, että hän jaksoi tarkastaa n. 40 pikkulohkoamme ja olla tarkka. Joka vuosi tarkastuksista oppii myös jotain uutta. Tämän vuoden luomutarkastuksessa opin, että myös niistä tavanomaisista siemenistä, jotka ovat Eviran positiivilistalla eli hyväksyttyjä käyttää tavanomaisena, koska luomua ei ole saatavilla, tulee eräkohtaiset tiedot säilyttää. Demeter-tarkastuksessa opin, että myös herukkamaan tulisi saada lantalannoitusta joka vuosi.