Blogi — Kaupunkilaisten oma pelto

Viewing entries by
olirepo@gmail.com

Tärkeitä kysymyksiä

Share

Tärkeitä kysymyksiä

Miksi viljellä?

On useita syitä viljellä ruokaa. Kumppanuusmaataloudessa vastaus on, että haluamme tietää missä ruokamme kasvaa ja kuka sen viljelee. Kumppanuusmaataloudessa olemme mukana mahdollistamassa viljelyn luonnonmukaisesti ja monipuolisesti. Luomme yhdessä kestävää maataloutta niin ympäröllisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisesti. Pitää myös huomioida, että kumppanuusmaatilan jäsenet pystyvät yhdessä luomaan myös työpaikkoja. Palkattu viljelijä (personal farmer) pystyy avaamaan kumppanuusmaatilan jäsenille viljelyn haasteita, joita syntyy aina kun tehdään työtä luonnon ehdoilla pellolla. Luomme työtä alalle, jossa ikävä kyllä häviävää työpaikkoja Suomesta. Yli 1400 maatilaa lopettaa toimintansa tänä vuonna. Haluamme edelleen luoda yhteisöllinen maatila, joka mahdollistaa meille puhtaita ja tuoreita kasviksia satokauden aikana. Pystymme myös osallistumaan ruuantuottamiseen haluamallamme tavalla ja resursseilla. 



Kenelle viljelemme?

Maatalous on haastavaa saada taloudellisesti kannattavaksi. Alkutuottajana maanviljelijä on ajautunut tuotantoketjun pohjalle. Raskaammasta työstä saa huonoimman korvauksen. Tavanomaisessa maataloudessa viljelijä kasvattaa sadon ja myy sen satokauden jälkeen erilaisia myyntikanavia pitkin. Tässä mallissa yksin viljelijä kantaa riskin satokauden aikana. Ja kun teemme työtä luonnon ehdoilla niin vuodet ovat erilaisia ja myös satomäärät. Kuinka paljon saaamme sadetta ja tuleeko sade oikeaan aikaan? Hajoaako traktori tai muut työkoneet? Jaksanko henkisesti ja tai fyysisesti satokauden muuttuvia tilanteita?  

Kumppanuusmaataloudessa on suora vastaus kysymykseen: kenelle viljelemme. Ja pystymme yhdessä päättämään mitä viljelemme.  Kumppanuusmaatalous poistaa alkutuotannon ja loppukäyttäjän välistä tukut, kaupat yms. väliportaat. 

Jotta kumppanuusmaatalous toimisi on oltava satokauteen sitoutuneita jäseniä. He pystyvät ennakko-ostamaan viljeltävät sato-osuudet pellolta. Tämä mahdollistaa, että viljelijä tietää kenelle viljelee. 

Nyt kun suunnittelemme satokautta niin pyöritämme näitäkin kysymyksiä. Osuuskunnan toiminnansuunnittelu vaikeutuu huomattavasti jos emme saa ennen satokautta teiltä vastausta miten haluatte olla mukana. Viljelemme, mutta emme tiedä kenelle? Osuuskunta ajautuu samaan ongelmaan kun tavanomaiset maatilat. 

Kysymys sinulle:

Oletko mukana? 

Viljelemme kahdessa paikassa eli Herttoniemessä ja Korsossa. Voit tulla satokauteen mukaan sinulle sopivalla tavalla. Voit saada valmiit satokassit viikottain tai voit tulla itse poimimaan sato-osuuden suoraan pellosta. Tätä kutsumme itsepoiminta malliksi, jossa viljelijä kertoo mitä mistäkin löytyy ja, opastaa sadonkorjuutekniikoissa ja kertoo määrät joita saamme poimia viikottain. Myös omatarve viljely onnistuu uudella “itse viljely” -mallilla, joka on kehitetty puutarhapalstasta haaveileville jäsenille Korsoon. Nyt on myös mahdollista tulla osaksi maatilaa, jos haluat kokeilla viljelyä ammattimaisesti omalla toiminimellä. Näistä kaikista malleista on lisätietoa kotisivuillamme.

Muutetaan maailmaa paremmaksi yksi satokausi kerralla.

Share

Viljelijät! Täältä löytyy teille oma pelto

Share

Viljelijät! Täältä löytyy teille oma pelto

Kun perustimme Kaupunkilaisten Oma Pelto vuonna 2011 niin viljelyn aloittaminen oli vaikeaa. Ensin piti löytää sopivan matkan päästä pelto. Sinne piti rakentaa kastelujärjestelmä, tiet, varastot, työkalut sekä sähköt pellolle.

Nyt haluamme tarjota uusille viljelijöille mahdollisuuden helpompaan aloitukseen Vantaan Korsossa. Pystymme tarjoamaan Luomu & biodynaamisen peltomaan ja valmiiden viljelypenkkien lisäksi käyttöösi kompostia, harsoja, mypexkankaita, työkaluja, työkoneita, varastoja, laatikoita, pesupisteen, kauppakunnostuspisteen, kylmävaraston ja aidat. Nyt sinulla on mahdollisuus päästä aloittamaan viljely ilman suuria investointeja ja riskejä, sekä kokeilemaan kauppapuutarhan pitämistä.

Oma Pelto on ekosysteemipalvelu uusille viljelijöille. Meidän tavoitteena on tuoda uudella tavalla yhteen uudet viljelijät, jotka haluavat kokeilla maatilan pyörittämistä. Oman Pellon viljelijähautomo tarjoaa matalan kynnyksen aloittaa oma yritys. Oma Pelto on tukemassa uusien ideoiden jalostamista, toteuttamista ja kasvua. Palvelut ovat avoimia kaikille ruokaosuuskunnan jäsenille, jotka ovat kiinnostuneet oman tilan perustamisesta.

Etsimme uusia viljelijöitä, jotka haluaisivat kokeilla vihannesten viljelyä omalla pellolla. Satokaudella 2025 on jo mukana mm. JUURI - luomua pellosta, Vantaan Steinerkoulun koulupuutarha sekä Labbyn Puutarha / Janne Länsipuro. Ota yhteyttä ja jaa viestiä viljelymaata etsiville viljelijöille.

Tule toteuttamaan haaveesi kanssamme Farm-in-Farm mallilla!

Kuvan jälkeen lisätietoa mallista ja tilan fasiliteeteista.

Pelkkä viljelyalue ei varmista onnistunutta satoa. Siihen tarvitaan myös välttämättömiä työkoneita ja muita edellytyksiä. Katso mitä kaikkea viljelysopimus pitää sisällään. Tämä myös mahdollistaa, että pääset kokeilemaan ammattimaisempaa viljelyä pienemmillä alkuinvestoinneilla.

Sinulla pitää olla viljely kokemusta. Sinun täytyy sitoutua ja tuntea luonnonmukaisen viljelyn periaatteet.

Vapaana olevat viljelyalueet (katso ylhäällä olevasta kartasta sijainnit):
Nykulla talo
VARATTU Lohko 9: sisältää 16 x 20 metri pysyväviljelypenkki
VARATTU Lohko 12: sisältää 9 x 20 metri pysyväviljelypenkki

Nykulla pikkurinne
Lohko 13: sisältää 10 x 20 metri pysyväviljelypenkki, hinta 400 € + 24% alv / vuosi
VARATTU Lohko 14: sisältää 10 x 20 metri pysyväviljelypenkki
VARATTU Lohko 15: sisältää 5 x 20 metri pysyväviljelypenkki

Murro A
LOHKO 1: sisältää 10 x 20 metri pysyväviljelypenkki, hinta 400 € + 24% alv / vuosi
LOHKO 2: sisältää 10 x 20 metri pysyväviljelypenkki, hinta 400 € + 24% alv / vuosi
LOHKO 3: sisältää 10 x 20 metri pysyväviljelypenkki, hinta 400 € + 24% alv / vuosi
LOHKO 4: sisältää 10 x 20 metri pysyväviljelypenkki, hinta 400 € + 24% alv / vuosi
huom. ei aitoja alueen ympärillä

Murro B
LOHKO 5: sisältää 20 x 10 metri pysyväviljelypenkki, hinta 400 € + 24% alv / vuosi
LOHKO 6: sisältää 20 x 10 metri pysyväviljelypenkki, hinta 400 € + 24% alv / vuosi

Nykulla asunnot
0,16 hehtaaria, 2 viime vuotta viherlannoituksella huom. ei aitoja alueen ympärillä, hinta 750 € + 24% alv / vuosi

Haluamme auttaa ja tukea viljelijöitä. Luodaan yhdessä malli, jossa useat pienviljelijät voivat omina yrittäjinä luoda pellolle yhteisön, joka helpottaa viljelyssä, markkinoinnissa sekä suoramyynnissä.

Emme ole kuulleet, että tälläistä mallia olisi vielä maanviljelyssä. Malli on kuitenkin tuttu startup maailmasta, jossa on erilaisia kiihdyttämöitä sekä hautomoja auttamassa yrityksiä alkuun. Nyt haluamme auttaa samalla idealla uusia viljelijöitä aloittamaan oman yrityksen.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä:
ruokaosuuskunta@gmail.com
tai soita 050 571 5032

Olli Repo,
yksi perustajajäsenistä sekä hallituksen puheenjohtaja.

Kaupunkilaisten Oma Pelto on yhteiskunnallinen yritys, jonka omistaa Herttoniemen Ruokaosuuskunta. Osuuskunnan jäsenenä on yli 200 kotitaloutta. Kaupunkilaisten Oma Pelto on Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatila. Osuuskunta on perustettu vuonna 2011.

Farm with Us

Share

Oman Pellon Itseviljelymalli

Share

Oman Pellon Itseviljelymalli

Lehdistötiedote 16.12.2023

Kaupunkilaisten oma pelto laajentaa toimintaansa tarjoten uudenlaisen puutarhaharrastuksen Pääkaupunkiseudulle


Kaupunkilaisten Oma Pelto lisää toimintaansa mallin, jossa jokaisella on mahdollisuus oppia viljelemään yhteisessä puutarhassa. Innostava itseviljelymalli on uusi Suomessa.

Kaupunkilaiset voivat nyt ottaa osaa uudenlaiseen puutarhaharrastukseen, joka perustuu jaettuihin viljelypalstoihin. Osuuskunta tarjoaa alustan, jossa jäsenet voivat valita oman palstansa ja hoitaa kasvejaan yhdessä muiden palstalaisten ja viljelijän kanssa. Maanparannukset ja kylvöt hoitaa viljelijä palstalaisten puolesta. Tämä konsepti mahdollistaa kaikille kaupunkilaisille mahdollisuuden osallistua maanviljelyyn ja oppia lisää lähiruoan tuottamisesta.





"Olemme innoissamme uudesta palsta 2.0 konseptista, joka helpottaa kaupunkilaisten mahdollisuutta viljellä itse. Kumppanuusmaatalous yhdessä yhteisen ruokaosuuskunnan kanssa tarjoaa erinomaisen ympäristön kestävän maatalouden edistämiselle, ja uskomme voivamme tuoda arvokasta osaamista kaupunkilaisille satokauden aikana. Kaupunkilaisten Oma Pelto pyrkii jatkuvasti innovoimaan ja parantamaan ruoan tuotantoa kestävällä tavalla.” Olli Repo, ruokaosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja



Kaupunkilaisten Oma Pelto - Kumppanuusmaataloutta edistävä toimija

Herttoniemen Ruokaosuuskunta on yhteisöllinen organisaatio, jonka tavoitteena on edistää kestävää maanviljelyä ja tarjota kaupunkilaisille mahdollisuus osallistua ruoantuotantoon. Ruokaosuuskunta hallinnoi Kaupunkilaisten Oma Pelto kumppanuusmaatiloja, joita on Herttoniemessä ja Vantaan Korsossa. Ruokaosuuskunta on perustettu 2011 ja se on Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatila Suomessa. Sato-osuuden pellolta voi ostaa myös valmiiksi kerättynä tai itsepoimintana.

Malli perustuu Saksassa suosittuu Meine Ernte -malliin.


Liity mukaan viljelyinnostukseen

Kaupunkilaisten Oma Pelto kutsuu kaikki kiinnostuneet mukaan tähän uudenlaiseen puutarhaharrastukseen. Liittyminen osuuskuntaan avaa mahdollisuuden kokea yhteisöllisyyden voima, oppia uutta maanviljelystä ja nauttia oman käden jäljellä kasvatetuista herkuista.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Olli Repo
yksi perustajajäsenistä ja hallituksen puheenjohtaja
0505715032
olirepo@gmail.com (kyllä, olli yhdellä l:llä)

Herttoniemen Ruokaosuuskunta
Kaupunkilaisten Oma Pelto
Herttoniemi + Korso
www.omapelto.fi

Share

Herttoniemen sadonkorjuujuhlat su 17.9. klo 12-16

Share

Herttoniemen sadonkorjuujuhlat su 17.9. klo 12-16

Tervetuloa viettämään Sadonkorjuujuhlia kanssamme Herttoniemen kartanolle su 17.9. klo 12-16.

Sadonkorjuujuhlat Herttoniemen kartanolla.

Juhlien teema on päivä maalla. Tuomme pellolle kiertävän farmin, jonka mukana on poni, aasi, koira, minisika, vuohi, lampaita, kaneja, ankkoja, kukko ja kana.

Pellolla järjestetään myös lehtikaalin itsepoimintaa. Nyt vitamiinit talteen talven varalle.

Musiikkia ja tanssia

Luomuvihanneksia suoramyyntinä Herttoniemen ja Vantaan pelloilta. Tule ostamaan lähisatoa ja nauttimaan sadonkorjuujuhlista.

Peltokahvila tarjoaa muurinpohjalettuja ja Oman Pellon sadosta valmistettuja herkkuja.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Koko perheen juhla.

Järjestäjä: Herttoniemen ruokaosuuskunta ja Herttoniemen kartanon museo

Share

Satokausi 2023

Share

Satokausi 2023

Kaupunkilaisten oma pelto 2023

Viljelemme kahdella pellolla eli Vantaan Korsossa ja Helsingin Herttoniemessä kautena 2023.

Herttoniemen kartanon pelloilla alkaa ensimmäinen koko satokausi. Viime vuonna viljelimme Herttoniemessä yhdessä Stadin puutarhurin kanssa. Oman pellon viljelijänä toimii viime kaudesta tuttu viljelijä Anniina Hillebrandt. Siemenet ja taimet ovat tilattu ja satokauden suunnitelmat on tehty tulevalle satokaudelle. Pellolla järjestetään Helsinki-päivänä satokauden startti tapahtuma 12.6. ja syyskuussa sadonkorjuujuhlat. 

Vantaan Korsossa aloitamme maanparannus vuoden, koska pystymme viljelemään luomuvihannekset jäsenille Herttoniemen pellolla. Vantaan Korsossa viljelymaan kunto on huono ja monivuotiset rikkaruohot pitää vihdoin saada pois. Nyt voimme antaa pellon levätä ja parantaa pellon kuntoa tuleville satokausille. Yksi lohko niitylle, toinen aurinkgonkukalle, monivuotista apilaa, katteita, äestystä... Tulemme testaamaan erilaisia maanparannusmenetelmiä. Tämä olisi pitänyt tehdä 12 vuotta sitten kun aloitimme viljelyt Korson pellolla. Parempi myöhänkään kuin ei milloinkaan.

Vantaan Korsossa on viime vuosina perustettu myös penkkiviljelyä. Näille lohkoille perustamme viljelyryhmän, joka saa yhdessä viljellä pellon penkeillä. Maa on viljelypenkeissä paremmassa kunnossa kuin isoilla peltolohkoissa. Viljelypenkit pysyvät parempana kun siellä myös viljellään. Tässä on hyvä mahdollisuus omatoimi viljelyyn. Keräämme viljelyryhmän hoitamaan peltoja ja viljelemään penkeissä kaudelle 2023.

Kertauksena. Herttoniemen kartanon pellot tuottavat itsepoimijoille satokauden vihannekset. Pellolta kerätään myös satokassit sadonjakopisteille. Vantaan Korson pelloilla maanparannus ja ryhmäviljely kokeilu kaudella 2023. Toivotaan, että kaudella 2024 pellot paremmassa kunnossa ja aloitamme taas monipuolisen vihannesten tuotannon myös Vantaan Korsossa.

Farm With Us - Kaupunkilaisten Oma Pelto

Share

Sadonkorjuujuhlat

Share

Sadonkorjuujuhlat

Sadonkorjuujuhlat 18.9.2022 Herttoniemen kartanolla

Järjestimme ensimmäiset Sadonkorjuujuhlat Herttoniemen kartanon alueella syksyllä 2022. Herttoniemen ruokaosuuskunta aloitti myös viljelyt Herttoniemen kartanolla.

Kuvia Sadonkorjuujuhlista:

Sadonkorjuujuhlien ohjelma:

Share

Sadonkorjuumarkkinat la 15.10.2022 klo 11-14

Share

Sadonkorjuumarkkinat la 15.10.2022 klo 11-14

Satokauden päätöstapahtuma Herttoniemen Omalla Pellolla

Tule nauttimaan loppusyksystä kanssamme Herttoniemen kartanon pellolle.

Ohjelmassa mm.
- luomuvihannesten suoramyyntiä
- peltokahvilasta lämmintä juotavaa ja pientä naposteltavaa
- lehtikaalin itsepoimintaa
- pellon esittelykierroksia tasatunnein klo 11+12+13
- Herttoniemen pellon hunajaa

Tapahtuman facebook-sivut

Osoite:
Herttoniemen Oma Pelto
(ex-Stadin puutarhuri)
Johan Sederholmin tie 3, 00810 Helsinki

Myymme ensi satokauden sato-osuuksia. Tule ennakkovaraamaan ensi vuoden sato-osuus Herttoniemen Omalta Pellolta.

Tervetuloa viettämään satokauden lopettajaisia kanssamme ja tutustumaan paikalliseen kumppanuusmaatalouteen.

Järjestäjänä: Herttoniemen ruokaosuuskunta

Share

SADONKORJUUJUHLAT 18.9.2022

Share

SADONKORJUUJUHLAT 18.9.2022

Tervetuloa viettämään Sadonkorjuujuhlia kanssamme Herttoniemen kartanolle su 18.9. klo 12-16.

Huippuohjelmaa mm. Piirpauke yhtye esiintyy sadonkorjuujuhlilla. Kuuletko jo Konevitsan kirkonkellot?

Satokauden parhaat, puhtaimmat vihannekset Kaupunkilaisten omilta pelloilta Vantaalta ja Herttoniemestä.

Tilaisuudessa kahvila, josta ruokaa ja juomaa.

Tapahtumaan on vapaa pääsy

Järjestäjä: Herttoniemen ruokaosuuskunta ja Herttoniemen kartanon museo

Tilaisuutta on tukemassa Suomen kulttuurirahasto.

Share

Herttoniemen Oma Pelto

Share

Herttoniemen Oma Pelto

Monelle paikalliselle itä-helsinkiläiselle tulee yllätyksenä, että aivan vieressä on luomutila. Eikä mikään tavallinen maatila vaan uusi kumppanuusmaatalouteen perustuva tila. Avasimme uuden Herttoniemen kartanon alueella sijaitsevan pellon toiminnan torstaina 4.8.2022. Jatkossa Herttoniemen kartanon viljelyistä vastaa Herttoniemen ruokaosuuskunta, jonka omistaa yli 200 kotitaloutta.

Stadin puutarhurin toiminta päättyi Herttoniemen kartanolla ja viljelijät Emily& Tom ovat perustaneet uuden tilan Porvooseen. Avajaisten yhteydessä vietettiin siis myös läksiäisiä. Ennen peltokierrosta kuulimme pellon historiaa 10 vuoden takaa, jolloin viljelijä Jan Liesaho aloitti luomuviljelyt Herttoniemen kartanolla. Lopuksi Olli Repo yksi ruokaosuuskunnan perustajajäsenistä esitteli Herttoniemen oman pellon ja kierrätti yleisöä pellolla.

Kumppanuusmaataloudessa sitoudutaan ennakkkoon koko satokauteen. Satomaksuilla pystytään palkkaamaan pelloille viljelijä hoitamaan yhteistä maatilaa. Jäsenet mahdollistavat monipuolisen ja ympäristöystävällisen viljelytavan. Puhtaat paikalliset raaka-aineet suoraan omalta pellolta. Jäsenet jakavat myös viljelijän kanssa viljelyyn liittyvää riskiä. Opimme jäseninä myös mistä ruokamme tulee ja kuka sen maille kasvattaa.

 



Hei! Olen Anniina, Herttoniemen Oman Pellon uusi viljelijä. Vastaan peltojen hoidosta ja sadonkorjuista. Tulen olemaan itsepoiminta-aikoina paikalla auttamassa ja neuvomassa aina tarpeen mukaan. Tervetuloa mukaan kumppanuusmaataloustoimintaamme!
— Puutarhuri Anniina, Herttoniemen Oma Pelto

Ja uusi viljelijä Anniina aloitti pellolla. Alla esimerkkinä satokauden viikon sato-osuus.

Testasimme myös uutta itsepoimintamallia avajaisten yhteydessä. Jäsenenä et tarvitse mitään ennakko tietoja / taitoja. Viljelijä aina ohjeistaa ja opettaa itsepoiminnassa mitä ja miten sato kerätään. Emme opeta mitään, mutta emme voi mitään jos jäsenet samalla myös oppivat viljelystä ja ruuan kasvatuksesta. Kovasti olivat ensimmäiset jäsenet ja kokeilijat tyytyväisiä itsepoimintamalliin.

Avajaisissa myös avattiin pellolle uusi kesäkahvila. Muurinpohjalettuja ja muita herkkuja on tarjolla jatkossakin.

Osta sato-osuus kaudelle 2022. Nyt pääset kokeilemaan itsepoiminta satokautta (288 €) ilman osuus- ja liittymismaksua (170 €). Kokeile ensimmäinen satokausi ilman jäsenyyttä ja jos tuntuu hyvältä niin liity vasta ensi vuonna osuuskuntaan.

Satokauden voit ostaa kätevästi Uudenmaan ruoka foodhubin sesonkisopimuksella. Alla olevasta napista pääset sivustolle. Rekisteröidy / kirjaudu palveluun. Avaa etusivulta sopimukset kohta ja etsi sieltä SATOKAUSISOPIMUS HERTTONIEMEN PELLOLTA. Lisää satokausi 2022 sopimukseen ja tee sopimus. Katso videoohjeet tästä. Sopimus maksetaan valitsemastasi verkkomaksulla. Tervetuloa mukaan!

Seuraava pellon esittelykierros on keskiviikkona 17.8. klo 16-18. Tervetuloa pellolle tutustumaan ja vaikka tekemään testikokeilu itsepoimintamallista a 30 €. Katso kierrosajat ja lisätiedot linkistä fb-tapahtumaan:

Share

Oletko vailla kesätyöpaikkaa?

Share

Oletko vailla kesätyöpaikkaa?

Tule kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle Vantaan Korsoon. 

Tarjoamme kesätöitä neljälle vuosina 2004–2007 syntyneelle vantaalaiselle tai vuosina 2005–2006 syntyneelle helsinkiläiselle nuorelle, jolla on kaupungin kesätyöseteli.

Työn kuvaus: Työpaikkana on luomupelto, jossa ruokaosuuskunta viljelee monipuolisesti erilaisia vihanneksia avomaalla ja kausihuoneessa. Työtehtävinä on istutusta ja kitkentää, mikä on fyysistä ja välillä yksitoikkoista työtä. Toisaalta pellolla on 40 eri kasvilajia, joten työssä on vaihtelua ja tilaisuus luomuviljelyn periaatteita ammattitaitoisten viljelijöiden ohjauksessa. Lisäksi kannattaa huomioida, että vaatteet likaantuvat eli työvaatteet (säänkestävä varustus) pitää olla. Kesätyöntekijöiltä odotetaan pitkäjänteisyyttä, kiinnostusta fyysiseen ulkotyöhön ja positiivista asennetta.

Työaika: 6.5 tuntia per päivä eli klo 8.30-15.00 on työaika (sis. ruokatunnin) . Kesätyö on 10 työpäivän pituinen. Katso alhaalta työjakso kumpi sopii sinulle paremmin.

Valitse itsellesi sopiva kesätyöjakso:

  • 1. jakso ke 29.6. - to 30.6. + ma 4.7. - to 7.7. + ma 11.7. - to 14.7. väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa (10 työpäivää)

  • 2. jakso ke 13.7. - to 14.7. + ma 18.7. - to 21.7. + ma 25.7. - to 28.7. väliselle jaksolle 2 kesätyöpaikkaa (10 työpäivää)

Tarjoamme: 450 euron (brutto) palkka 10 päivän työjaksosta.

Työpaikka eli Kaupunkilaisten oma pelto sijaitsee Vantaan Korsossa Vallinojalla. Katso linkki. Kaupunkilaisten oma pelto on Ruokaosuuskunnan omistama kumppanuusviljelymalli, joka viljelee satokauden kasviksia osuuskunnan jäsenille. Lue lisää ruokaosuuskunnasta tästä linkistä.

Hakuaika Jos olet  vuosina 2004–2007 syntynyt vantaalainen tai vuosina 2005–2006 syntynyt helsinkiläinen, jolla on kaupungin kesätyöseteli, niin voit hakea kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle. Jos kesätyö maatilalla kiinnostaa, niin laita kesätyöhakemus (vapaamuotoinen, mutta pakollinen) osoitteeseen ruokaosuuskunta@gmail.com otsikolla: KESÄTYÖ22. Hakemuksessa on oltava vähintään nimi, kotiosoite, yhteystiedot ja syntymäaika. Kerro myös miksi haluaisit tulla kesätöihin Kaupunkilaisten omalle pellolle. Kerrothan myös muutamalla sanalla itsestäsi. 

TÄRKEÄÄ: Kerro myös kumpi kesätyöjakso sopisi sinulle parhaiten.

Hakuaika päättyy jo su 26.6.2022. Vain sitä ennen tulleet kesätyöhakemukset otetaan huomioon. Hakemusten perusteella valitaan kesätyöntekijät vuodelle 2022. Kesätyöpaikan saaneille ilmoitetaan kesätyöpaikasta sähköpostitse ma 27.6.2022.

Share

Joskus unelmat voivat toteutua

Share

Joskus unelmat voivat toteutua

Kun perustimme Herttoniemen ruokaosuuskunnan vuonna 2011. Haaveilimme, että pääsisimme viljelemään Herttoniemen kartanon pelloille. Se ei toteutunut silloin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt unelma toteutuu ja aloitamme Herttoniemen kartanon peltojen viljelyn vuonna 2022. Nyt Kaupunkilaisten oma pelto sijaitsee Vantaan Korson lisäksi Herttoniemessä.

Kuvassa vasemmalta Olli Repo, Tom Simpson ja Jan Liesaho

Saamme jatkaa Herttoniemen kartanon peltojen historiaa. Viljelijä Jan Liesaho perusti Stadin puutarhurin 10 vuotta sitten. Viljelijät Emily ja Tom Simpson jatkoivat Stadin puutarhureina vuonna 2019. Nyt he ovat muuttamassa ja perustamassa ikiomaa maatilaa Porvooseen. Heidän upeaa työtä on mukava päästä jatkamaan.

Pellot ovat jo osa paikallisten asukkaiden arkea. Sitä haluamme vahvistaa jatkossakin. Pellolla tullaan järjestämään tapahtumia, suoramyyntiä, yhteisöllistä tekemistä.

Olemme olleet perustamassa Suomen ensimmäistä kumppanuusmaatilaa jo vuonna 2011. Siksi on aivan mahtavaa saada pelto keskeltä tuttuja maisemia ja ihmisiä. Nyt voimme vihdoin nähdä miten mallimme voisi parhaiten toimia. Olemme kuljettaneet oman pellon satoa jäsenillemme ympäri pääkaupunkiseudun. Nyt kun pelto on aivan vieressä niin jatkossa Herttoniemen kartanon pelloilta sato tullaan keräämään itsepoimintana. Olemme testanneet tätä mallia Vantaan Korsossa ja se on tuonut jäsenille aivan erilaisen suhteen peltoon. Haluamme, että tiedon lisäksi pystymme jakamaan elämyksiä. Mikä on kivempää kuin hakea sato omalta pellolta.

Pellon idealogia on yksinkertainen. Ostamme osuuskunnan jäseninä satokauden ennakkoon. Osuuskunta pystyy ennakkomaksuilla palkkaamaan puutarhurin hoitamaan peltoamme. Näin saamme satoa, joka jaetaan jäsenten kesken.

Jos mallia verrataan esimerkiksi palstaviljelyyn niin tässä mallissa voit osallistua viljelyyn, mutta vain jos haluat. Viljelyn hoitaa palkattu puutarhuri, jota kutsumme personal farmeriksi. Hän opastaa ja ohjaa meitä. Haemme satokauden aikana omalta pellolta sato-osuutemme. Itsepoiminta on elämys, ja takuu tuoreista kasviksista. Nautit satokaudesta yhdessä oman puutarhurin ja jäsenten kanssa. Yhdessä pystymme palkkaamaan puutarhurin ja maanviljelyn investoinnit. Jaamme myös riskin maanviljelystä viljelijän kanssa.

Jo 19o0-luvun alussa Herttoniemen kartanon puutarhurin John Bergbomin muistiinpanoista on löytynyt idea, jossa paikalliset lapsiperheet voisivat käydä istuttamassa pellolla ja kartanon puutarhurit hoitaisivat istutukset satokauden ajan. “Tätä pitäisi opettaa pääasiassa lapsille niin, että jokainen oppilas saa hoidettavakseen oman penkin, johon hän kylvää ja istuttaa: syksyllä hän saa pitää sadon itsellään.” Samat perheet tulisivat korjaamaan sadon ja näkemään mistä ruoka tulee ja kuka sen kasvattaa. Aivan samanlailla kuin nyt vuonna 2022. (lähde: Herttoniemen kartano - Säteritiloista museoksi, Sibritt Backman)

Tehdään tästä pikku paratiisi ja turvasatama kaikilta murheilta ja kriiseiltä.

Me tarvitsemme omaa peltoa. Nyt otamme uusia jäseniä mahdollistamaan uuden pellon Herttoniemeen ja puutarhurin hoitamaan sitä.

Viljelijät Emily ja Tom hoitavat peltoa heinäkuuhun saakka ja lähtevät sitten perustamaan omaa tilaa Porvooseen. Elokuussa uusi palkattu viljelijä Anniina Hillebrant aloittaa uutena viljelijänä Herttoniemen kartanolla. Hän on ollut aikaisemmin töissä Stadin puutarhurilla, joten tuntee paikat ja maan. Satokausi alkaa samalla viikolla kuin koulut alkavat. Satokausi kestää 10 viikkoa ja loppuu lokakuussa. Satoa pääsee hakemaan itsepoimintana kerran viikossa. Sadonhakuaika on ti-to klo 12-20 välisenä aikana. Eli kolme päivää ja iltaa hakea sato-osuus pellolta. Sadonjaossa on aina läsnä puutarhuri, jolta voi kysyä neuvoja ja vinkkejä.

Liity osuuskuntaan ja tule mukaan.

Lue tiedote aiheesta tästä linkistä.

Share

Tiedote: Oma pelto ja oma puutarhuri keskellä kaupunkia ei ole utopiaa.

Share

Tiedote: Oma pelto ja oma puutarhuri keskellä kaupunkia ei ole utopiaa.

Tiedote:

Oma pelto ja oma puutarhuri keskellä kaupunkia ei ole utopiaa.

Herttoniemen ruokaosuuskunta aloittaa viljelytoiminnan Herttoniemen kartanon pelloilla. Osuuskunta on vuokrannut Herttoniemen kartanon pellot ja palkannut puutarhurin hoitamaan luomupeltoja. 

“Olemme huomanneet että kotitarveviljelyn suosio kasvaa (1, mutta vuokrapalstat ovat täynnä ja jonotus kestää useamman vuoden. Tuomme vaihtoehdon, jossa saat olla mukana viljelyssäkin, mutta sitä ei vaadita. Tulet viikoittain korjaamaan sadon omalta pellolta.”

kertoo Olli Repo, yksi osuuskunnan perustajajäsenistä ja jatkaa: 

“Haluamme tuoda kaupunkilaisille elämyksen omasta puutarhasta. Itsepoimintamalli takaa sen että tiedät mistä ruokasi tulee ja kuka sen on sinulle viljellyt.”

Herttoniemen ruokaosuuskunta on Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatila (2, joka on perustettu vuonna 2011. Osuuskunnan omistaa yli 200 kotitaloutta pääkaupunkiseudulla. Konsepti on testattu Vantaan Korsossa ja nyt malli leviää Itä-Helsinkiin. 

Osuuskunta etsii paikallisia asukkaita mukaan satokauteen Herttoniemen ja Vantaan pelloille. Pelloilla tullaan järjestämään myös erilaisia tapahtumia kuten sadonkorjuujuhla. 


  1. Kotitarveviljelyn suosio kasvaa, miljoona suomalaista aikoo lisätä kotitarveviljelyä, ja pääkaupunkiseudulla oman viljelypalstan pito kiinnostaa yli 13% vastanneista. Lähde: maaseudun tulevaisuus 17.5.: MT:n Kantar TNS Agrilla 29.4.-4.5. teettämästä kyselytutkimuksesta, jonka otoksena 1054 suomalaista.

  2. Kumppanuusmaataloudella tarkoitetaan maanviljelijän ja kuluttajien yhteistyötä. Kuluttajat saavat suoraan tuottajalta laadukasta ruokaa maksamalla satotuotteista etukäteen sovitun hinnan. Maanviljelijä hyötyy kumppanuudesta, sillä etukäteismaksu mahdollistaa viljelyn ja työntekijöiden palkkaamisen. Kumppanuusmaatalous tunnetaan maailmalla Community Supported Agriculture (CSA) 


Yhteystiedot:

Olli Repo
Yksi perustajajäsenistä ja hallituksen puheenjohtaja
0505715032
ruokaosuuskunta@gmail.com

www.omapelto.fi

Tiedote

〰️

Liity nyt

〰️

Tiedote 〰️ Liity nyt 〰️

Share

Kumppanuusmaataloudesta huoltovarmuutta ja riskienhallintaa muuttuviin maailmantilanteisiin

Share

Kumppanuusmaataloudesta huoltovarmuutta ja riskienhallintaa muuttuviin maailmantilanteisiin

“Kuinka suomalaisen ruokajärjestelmän tulisi muunmuassa huoltovarmuuden nimissä pyrkiä kohti monimuotoisempaa, maaperän kasvukuntoa edistävää ja ympäristön kestävyyttä parantavaa ruoantuotantoa. Tällainen kehitys johtaa parhaimmillaan positiiviseen kierteeseen, jossa ympäristön tila elpyy, tilojen kannattavuus paranee ja riippuvuus tuista vähenee. Tällaiset tilat kestävät myös yhteiskunnallisia kriisejä sekä poikkeusoloja.” Jari Hanska kirjoitti Iltalehdessä 12.3.2022

Oman painoarvon kirjoitukselle antoi kahden uudistavan viljelyn pioneerin lausumat, että heidän tiloillaan kaikki on kunnossa ja niin huoltovarmuutta kuin ympäristön tilaakin parantavat muutokset on tehty jo vuosia takaperin.

Kumppanuusmaataloudessa voidaan puhua samoista positiivisista vaikutuksista. Ja mekin olemme tehneet tätä Suomessa jo kymmenen vuoden ajan, koko ajan pyrkien pienentämään viljelyn ympäristökuormaa sekä reagoimaan ympäristön ja yhteiskunnan vaatimuksiin ja muuttuviin tilanteisiin. Viljelytekniikat ovat muuttuneet viime vuosina yhä enemmän suosimaan ekologisen pienviljelyn mittakaavoja, joissa viljelyyn tarvittavat tuotantopanokset voidaan järjestää joko tilalta tai lähiseudulta.

Tälläkin hetkellä tulevaan satokauteen valmistaudutaan kumppanuusmaataloustiloilla ahkerasti ja jäsenhankinta on kiivaimmillaan, sillä satokauden alku on kulman takana. Jäsenet ostavat sadon etukäteen viljelijältä ja näin jakavat viljelyn riskit viljelijän kanssa. Suomen ensimmäisellä kumppanuustilalla, Kaupunkilaisten omalla pellolla on talven aikana uudistettu viljelytekniikkaa pysyvän penkkiviljelyn suuntaan. Näin voimme entistä huolellisemmin vaikuttaa maan kasvukunnon parantamiseen, monimuoisuuden ylläpitämiseen sekä satotason kasvattamiseen pienemmiltä viljeltäviltä aloilta.

Kuluneen talven aikana Suomessa vietettiin ensimmäistä kertaa kansainvälistä Kumppanuusmaatalousviikkoa 21.-27.2., jolloin useat suomalaiset kumppanuusmaatilat julkaisivat yhteisen ruokamanifestin.

“Ruoan tuotanto, jakelu ja kulutus vaikuttavat olennaisesti ihmisten ympäristökuormitukseen. Ruokajärjestelmän muutos voi ympäristövaikutusten lisäksi edistää myös reiluja yhteiskuntarakenteita paikallisesti ja globaalisti.”

Alkuvuodesta julkaistussa raportissa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on ajautunut kiistaan siitä, ruokkivatko pienviljelijät vai suuret maatalousyritykset suurimman osan maailmasta. Useat elintarvike- ja maatalousjärjestöt ympäri maailmaa ovat vaatineet FAO:ta selventämään, että pientuottajat eivät ainoastaan tarjoa enemmän ruokaa vähemmillä resursseilla vaan ovat myös ensisijainen ravinnon tuottaja vähintään 70%:lle maailman väestöstä.

Myös EU tasolla on viime viikkoina reagoitu maailmatilanteen muutokseen. Useat kymmenet kansainväliset sekä kansalliset järjestöt ovat muistuttaneet Euroopan komission ympäristö-, terveys-, elintarvike- sekä maatalouskomissaareja, että EU:n on nyt enemmän kuin koskaan siirryttävä kohti terveellisiä, sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja ympäristöystävällisiä viljelykäytäntöjä, joilla voidaan varmistaa pitkän aikavälin elintarviketurva ja elintarvikeomavaraisuus.

Kuten olemme huomanneet, globaalit elintarvikejärjestelmät kärsivät ja tulevat jatkossakin kärsimään kriiseistä ja epävarmuustekijöistä. Toimimalla vastuullisesti nyt, varmistamme hyvät mahdollisuudet kohdata tulevaisuuden kriisit.

 

Teija Heikkinen, viljelijä / personal farmer, Kaupunkilaisten oma pelto

Share

Mitä syömme jatkossa?

Share

Mitä syömme jatkossa?

Nyt monesta suunnasta kuulemme uutisia kuinka viljelijät ovat tukalassa tilanteessa. Lannoitteiden, energian ja dieselin kallistuminen tekee maanviljelystä kannattamatonta. Moni miettii, onko varaa viljellä ollenkaan. Samalla nousee huoli kotitalouksissa, että mistä me saamme ruokaa, jos sitä ei kukaan viljele?

Kumppanuusmaatalous ja sesonkisopimukset luovat kestävän mallin. Idea on hyvin yksinkertainen. Ostamme satokauden ennakkoon. Jaamme viljelyyn liittyvät riskit yhdessä viljelijöiden kanssa. Viljelijä tietää kenelle ruokansa kasvattaa. Jos jotain yllättävää sattuu porukalla pystymme sen yhdessä ratkaisemaan.

Kumppanuusmaatalous ajatus on Suomessa hyvin uusi ja on hyvin marginaalista toimintaa. Euroopassa on jo yli 3 miljoonaa kotitaloutta on sopimuksilla mukana kumppanuusmaataloudessa. Kestävämpi malli muuttaa kulutustottumuksiamme ja euroopassa puhutaan jo kansanterveydellisistä vaikutuksista. Kumppanuusmaatalous lisää kasvisten syöntiä ja nostaa maanviljelijöiden arvostusta ja asemaa yhteiskunnassa.

Pandemia ja nyt sodan kriisit lisäävät vain sitä tunnetta, että kumppanuusmaatalous voisi olla todella arvokas muutos nykyiseen malliin. Helposti skaalattava toiminta toisi kestävyyttä ja turvaa niin viljelijöille kuin kotitalouksille. Enää ihmettelen sitä että mitä me odotamme? Pitääkö meidän odottaa vielä ympäristökriisiä, ja sitten olemme kyllä myöhässä. Tehdään nyt toisenlaisia valintoja. 

Nyt vielä Kaupunkilaisten oman pellon sato-osuuksia on myynnissä satokaudelle 2022. Tule mukaan ja varmista oman pellon satokausi. Vantaan Korsossa sijaitsevat avomaa viljelykset ovat luomu- ja demeter-valvonnassa. Viljelyjä hoitaa palkatut puutarhurit, joita kutsumme personal farmereiksi. Tiedä mitä syöt ja kuka sen viljelee. Tervetuloa mukaan.

Terveisin

Olli Repo
yksi Ruokaosuuskunnan ja Kaupunkilaisten oman pellon perustajäsen ja hallituksen puheenjohtaja

 

Share

Varaa lippusi ravintola Skördin ja Oman pellon pop-up ravintolaan

Share

Varaa lippusi ravintola Skördin ja Oman pellon pop-up ravintolaan

Ravintola Skörd järjestää yhdessä Kaupunkilaisten oman pellon kanssa Farm-to-Table -tapahtumaan. Varaa paikkasi elokuussa järjestettävään tapahtumaan. Liput tulevat myyntiin 4/2022 ja ennakkovarauksen tehneille ilmoitamme ensimmäisenä kun liput ovat ostettavissa.

Aika: la 13.8.2022 klo 16:30 ja klo 19 (vain 20 paikkaa per kattaus)

Paikka: Kaupunkilaisten oma pelto, Anttilantie 11, 01450 Vantaa

Menu:
Sisältää 5 ruokalajin menuun juomapaketilla.

5 ruokalajin menu:
kasvikset Kaupunkilaisten omalta pellolta

Kasvis ja riista vaihtoehto

Yhteistyössä Uudenmaan ruoka , joka yhdistää sinut ja paikalliset viljelijät, kalastajat, leipurit ja ravintolat.

Kaupunkilaisten oma pelto on Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatila, jonka omistaa yli 200 jäsentä. Ravintola on myös oman pellon jäsen.

Share

Share

Kumppanuusmaatalousviikko 2022

Kumppanuusmaatalous on muutakin kuin ruokaa – teemaviikko ensimmäistä kertaa Suomessa.

Suomessa vietetään ensimmäistä kertaa kansainvälistä kumppanuusmaatalousviikkoa 20.–27.2.2022.

Kumppanuusmaatalous on ruoantuotantotapa, jossa kuluttajat sitoutuvat etukäteen ostamaan tietyn osuuden maatilan sadosta ja tuottaja vastaavasti sitoutuu sen tuottamaan. Sen lisäksi, että jäsenet pääsevät nauttimaan tuoreesta, paikallisesta ruoasta, on kumppanuusmaatalous erinomainen tapa tukea paikallisia maanviljelijöitä ja tutustua heihin.

Kumppanuusmaatalous on muutakin kuin ruokaa. Se tukee suoraan paikallista lyhytketjuista ruokajärjestelmää ja toimii siltana luoden yhteisöllisyyttä ja uusia suhteita eri toimijoiden välille. Teemaviikolla juhlitaan suhdettamme paikalliseen maatalouteen ja osoitetaan arvostusta paikallisia kumppanuusviljelijöitä kohtaan, jotka työskentelevät tuottaakseen kauden parasta paikallista ruokaa. Viikon ohjelma käynnistyy sunnuntaina 20.2. webinaarilla, jossa kansainvälisen kumppanuusmaatalousverkosto Urgencin pääsihteeri Jocelyn Parot kertoo, mitä kumppanuusmaataloudessa tapahtuu Euroopassa.

– Jo lähes miljoona eurooppalaista on mukana kumppanuusmaataloudessa. Kumppanuusmaatalouden muutoskestävyys on korostunut koronapandemian ja maatilojen kannattavuuskriisin aikana. Kumppanuusmaatalous joustaa muuttuvissa olosuhteissa, ja viljelijät saavat tukea kuluttajajäseniltä, hän kertoo.

Parot vieraili Suomessa vuonna 2011, minkä jälkeen perustettiin Suomen ensimmäiset kumppanuusmaatalousmalliin perustuvat ruokaosuuskunnat. Teemaviikon aikana maanviljelijät, ruokaosuuskunnat ja kumppanuusmaatalouden harrastajat eri puolilla maata tuovat tietoa kumppanuusmaataloudesta kannustaakseen yhä uusia jäseniä liittymään kumppanuusmaatalousyhteisöihin ja maatiloja käynnistämään kumppanuusmaataloustoiminnan. Ostamalla kumppanuusmaatilan osakkuuden edistät sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää ruoantuotantoa.

Kumppanuusmaatalous.fi -sivustolta löytyvät Suomessa toimivat kumppanuusmaatilat, yleistä tietoa kumppanuusmaataloudesta sekä kumppanuusmaatalousviikon ohjelma.

Viikon järjestävät Suomen kumppanuusmaatilojen verkosto Kumppanuusmaatalous ry, Luomuliitto ja Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta (KUMAKKA) - hanke.

Lisätietoja: Olli Repo Kaupunkilaisten Oma Pelto olirepo@gmail.com 050 571 5032

Share

Järjestämme jäsenille viljelytyöpajat talvella 2022

Share

Järjestämme jäsenille viljelytyöpajat talvella 2022

INFO-tilaisuus etänä tiistaina 11.1. klo 18

Tule kuulemaan viljelytyöpajoista. Miksi muutamme viljelyn pysyviin penkkeihin ja otamme käyttöön tend.com ohjelman, joka on tilanhallintaohjelmisto pienimuotoisille monipuolisille tiloille ?

Infotilaisuuden ohjelma:

  • Tervetuloa ja oman pellon kuulumiset, Olli Repo, hallituksen pj. ja yksi perustajajäsenistä

  • Työpajojen sisältö ja käytännön jutut, oman pellon puutarhurit Kirsi Keltti ja Teija Heikkinen

  • Keskustelua ja kysymykset

Aika ja paikka
Maksuttomaan info-tilaisuuteen ti 11.1. klo 18 pääset osallistumaan tästä linkistä:
meet.google.com/uuz-qnum-qwh

Työpajoista lyhyesti

Pysyvään penkkiviljelyyn siirtyminen lisää sadontuotantoa, mahdollistaa tuotannon optimoinnin pienellä viljely pinta-alalla sekä parantaa maaperän elollisuutta / tuottavuutta pitkällä tähtäimellä. 

Kokoamme samalla oman pellon viljelyryhmän, joka tulee tekemään yhdessä viljelijöiden kanssa viljelysuunnitelmat ja ensi kauden käytännön suunnittelu, koneiden huollot ja tilaukset.

Tulemme muuttamaan viljelytekniikkaa pysyviin penkkeihin, joka soveltuu paremmin oman pellon toimintaa ja mahdollisiin ilmaston muutoksiin. Tilan ja viljelyn optimointi ja hallinta helpottuu kun standartisoimme viljelyn ja käytämme helpompia / pienempiä työkoneita. 

Työpajoissa sisältö:
viljelykierto uusilla lohkoilla, eri työkoneiden- ja työkalujen mahdollisuudet, suunnitellaan rikkakasvien mekaanista torjuntaa, teorian kuinka istutetaan ja kylvetään 75cm:n penkeihin, kompostin käyttö ja hankinta, selvitetään uusi kastelujärjestelmä, uuden tilakokonaisuuden hallinointi Tend-ohjelman avulla.

Työpajat järjestetään kolmena viikonloppuna 1/2022 - 2/2022 workshop-painotteisesti ja tekeminen painottuu hyvin pitkälti oman pellon suunnitelmien tekemiseen.

3 työpajaa:

  1. Viljelysuunnitelmat -> lauantaina 15.1. klo 10-14

  2. Työvaiheet ja -koneet + uusi kastelujärjestelmä -> lauantaina 29.1. klo 10-14

  3. Viljelyvaiheet per kasvi istutuksesta rikkatorjunnan kautta aina sadonnostoon -> lauantaina 12.2. klo 10-14

Työpajat vetäjinä oman pellon puutarhurit ja personal farmerit Kirsi Keltti ja Teija Heikkinen.

Suunnitelmia sparrataan Rekolan tilan ex-viljelijä Henri Murron kanssa. Henri kertoo 1. työpajan aikana millainen muutos tehtiin Rekolan tilalla, kun tila siirtyi pysyviin penkkeihin. Henri on myös viljelyryhmän apuna työpajojen välissä tiistaina 25.1 klo 16-18.00 ja tiistai 1.2 klo 16-18.00.

Työpajojen alussa ja lopussa kuulemme myös kuulumisia muista kumppanuusmaataloustiloilta. Verkostoidutaan muiden kumppanuusmaatilojen ja -toimijoiden kanssa.

Osallistumismaksu
Työpajoihin osallistuminen maksaa 50 € / jäsen sis. osallistumisen kaikkiin työpajoihin.
Viljelyryhmään / työpajoihin otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 20 ensimmäistä.


Maksa työpajan osallistuminen Ruokaosuuskunnan tilille

Herttoniemen ruokaosuuskunta
FI31 5724 1120 0896 38
Muista laittaa maksuun viite: 20226 

Laita samalla ilmoittautuminen myös sähköpostini ruokaosuuskunta@gmail.com


Huom. Oletko etsimässä työharjoittelupaikkaa? Tule omalle pellolle ja saat ilmaiseksi osallistua työpajoihin. Pääset tutustumaan toimintaan ja viljelysuunnitelmiin.

—————-

Järjestäjänä: Kaupunkilaisten oma pelto

Yhteistyössä: KUMAKKA - kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta

Koronatiedote: Viljelytyöpajat järjestetään ryhmätilassa mutta nyt olevan koronatilanteen takia ainakin aluksi etäyhteyksillä.

Share

Share

Minäkin haluaisin ruokani tuottajaksi ikioman viljelijän

Näin kirjoitti 24.8.2021 Helsingin sanomien kulttuuritoimittaja Suvi Ahola. Lopussa haaste Suville ja muille ikiomasta viljelijästä haaveileville.

Minäkin haluaisin ruokani tuottajaksi ikioman viljelijän

Suvi Ahola HS

TÄNÄ ILTANA pohjois­helsinkiläisellä pysäköinti­paikalla on taas vilinää, kun lähi­seudun asukkaat hakevat tilaamiaan tuotteita Reko-torilta. Itsekin lähden noutamaan munia, vegaanisia karjalanpiirakoita, mustikoita sekä kasvis­kassia, jossa on porkkanoita, pikkusipuleita, pensas­papuja ja kurpitsa. Ja tietysti kimchiä raaseporilaiselta kaalin­hapattajalta. Tarjolla on myös tuoretta kalaa, luomulihaa, viljatuotteita ja leivonnaisia, etnisiä ruokia ja hunajaa. Tuottajat tulevat eri puolilta Etelä-Suomea. Kaikki tämä maksaa enemmän kuin marketeissa, mutta se ei näytä haittaavan: juurekset ja munat ovat luomunakin niin halpoja, että asiakkaita parkkipaikalla riittää.

REKON KALTAINEN myynti- ja jakelumalli (nimi on lyhenne termistä rejäl konsumtion eli reilu kulutus) toimii siis hyvin. Vielä pitemmälle visioi Rafael Donner, entinen toimittaja ja nykyinen puutarhuri­opiskelija ja Länsi-Uudenmaan slow food -yhdistyksen varapuheenjohtaja. Yhdistyksen tuoreessa julkaisussa Donner esittelee alun perin kanadalaisen idean siitä, että kuluttajaryhmillä – kuten meillä tapanilalaisilla – voisi olla suorastaan ikiomia viljelijöitä ja muita ruoantuottajia. Jos satakin perhettä hankkisi tuoreita elin­tarvikkeita samalta tuottajalta, se voisi taata tälle toimeentulon. Kuluttaja taas arvostaisi lyhyttä matkaa pellosta pöytään ja mahdollisuutta pysyä selvillä ruokansa alkuperästä.

Miten kiinnostava ajatus. Minäkin haluaisin ikioman viljelijän.

DONNER myöntää, että idea kuulostaa vielä utopialta, mutta hän perustelee sen toimivuutta mielestäni hyvin. Maataloudessa keski-ikä on nousemassa, eikä alalle aikovien nuorten (kuten 31-vuotiaan Donnerin) arvoperusta ole välttämättä sama kuin edeltävien sukupolvien. Tärkeää on toki saada elantoa, samoin se, että voi tehdä työtä yhteydessä vuodenaikoihin, luontoon ja sen kiertokulkuun. Yhtä merkittävää, ehkä käänteentekevääkin, on se, jos työ näkyy konkreettisesti siinä, miten maatalous vaikuttaa ilmastoon, maaperään ja veteen. ”Huolimatta haasteista – tai ehkä juuri niistä johtuen – näen viljelyn tulevaisuuden alana”, Donner kirjoittaa.

Tähän haasteeseen haluan vastata. Kunhan on kestävää tuotantoa, minä pysyn sen maksavana asiakkaana.

Kirjoittaja on HS:n kulttuuritoimittaja.

—-Vastaus Suvin kolumniin———-

Sen ei tarvitse olla utopiaa vaan se on ollut Suomessa mahdollista jo 10-vuotta. Toimittaja Suvi päättää sanansa: “Tähän haasteeseen haluan vastata. Kunhan on kestävää tuotantoa, minä pysyn sen maksavana asiakkaana.” Oletko Suvi valmis ? Me olemme. Liity mukaan ja ole mukana kestävässä tuotannossa jo nyt.

Share

Share

Heinäkuun tarjous: Liity nyt mukaan

Moi,

nyt heinäkuussa on vielä mahdollisuus tulla mukaan satokauteen 2021. Otamme uusia jäseniä ruokaosuuskuntaan.

Nyt heinäkuun liittymistarjouksena saat 100 euron alennuksen liittymismaksusta. Maksat vain kertaluonteisen 70 euron osuusmaksun.

Lisäksi olemme jakaneet alkukauden kaksi ensimmäistä satoa, joten alensimme myös satomaksuja kaudelle 2021, joka käynnistyy viikolla 30. Liity sitä ennen ja saat 20 % alennusta satomaksuista.

HEINÄKUUN TARJOUS:
Liity mukaan nyt ja maksa uutena jäsenenä vain 70 € osuusmaksu (norm. 170 €, alennus on 100 € liittymismaksusta) ja satomaksut loppukaudelle 2021:
Nouto sadonjakopisteestä 360 € (norm. 450 €)
Nouto pellolta itsepoimien 230 € (norm. 288 €)

Saat luomukasviksia joka toinen viikko suoraan omalta pellolta.

Lue lisää ja liity mukaan. Tervetuloa!

200767696_4502324899777547_8294967112175103035_n.jpeg
IMG_20210617_064020.jpeg

Share

Satokauden ensimmäinen sato

Share

Satokauden ensimmäinen sato

Oman pellon kymmenes satokausi alkoi torstaina 18.6.2021. Vietämme Ruokaosuuskunnan Kaupunkilaisten oman pellon juhlavuotta.

Some-kanavat alkoivat piipata oman pellon kasviskuvilla. Ensimmäinen sato-osuus sisälsi varhaissipulinipun, rukolaa, mizunaa, maa-artisokkaa, salaatteja, retiisejä, raparperia ja basilikan taimen.

200767696_4502324899777547_8294967112175103035_n.jpeg

Jäsenet ovat hakeneet satoa sadonjakopisteistä, joita on kuusi kappaletta. Sadonjakopisteet sijaitsevat pellon lisäksi Herttoniemenssä, Kalasatamassa, Kampissa, Arabianrannassa ja Nihtisillalla.

Nyt uutena “sadonjakopisteenä” on itsepoiminta pellolta. Kokeilemme mallia ensimmäisen kerran tänä vuonna. Kehitämme yhdessä jäsenten kanssa mallia, jossa viljelijät hoitavat viljelykset ja jäsenet pääsevät itse sadon keräämään suoraan pellosta.

Viljelijämme eli personal farmer auttaa jäseniä ja opastaa itsepoiminnan alussa. Kuvassa personal farmer Teija ohjeistaa jäseniä, että ensimmäinen peltokokemus on hyvä ja onnistunut.

201247818_10159551022858729_8378176945582318745_n.jpeg

Kehitämämme kumppanuusmaatalousmalli muokkaa meitä jäseniä kasvispainotteisempaan ruokailuun ja luontevasti muuttaa ruokailumme satokauden aikana sesonkien mukaiseksi. Kun saamme sato-osuuden niin tiedämme että tämä on puhtainta, tuoreinta ja juuri nyt parasta.

Nyt itsepoiminta lisää kokemuksellisuutta satokauden aikana. Olemme kauden alusta pitkälle syksyyn näkemässä miten luonto muuttuu ja kasvaa. Vierailemme pellolla useammin ja säännöllisesti hakemaan sato-osuutemme. Miten kivaa on poimia itselle salaatit penkistä ja pyöräillä kotiin valmistamaan ruokaa, joka on vain hetki sitten kasvanut pellolla.

201194525_4135500119843729_6426889287668146385_n.jpeg

Satokausi on käynnistynyt ja yritämme jakaa tännekin tietoa, että tiedät kuka ruokasi kasvattaa ja missä?

Tiesitkö, että Norjassa on yli sata kumppanuusmaatilaa, joissa on itsepoiminta. Meillä käydään mansikoita ja marjoja keräämässä, mutta miksei myös kasviksia?

Otamme uusia jäseniä Ruokaosuuskuntaan ja lue lisää jäsenyydestä alla olevan linkin takaa.

Kuvat: Kaupunkilaisten oma pelto, kuvaajat: Teija Heikkinen, Saija Pellikka, Olli Repo

Share