Ihan liekeissä

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Härkäpavun kylvöä Longinojalla: Milja, Heidi & Pentti

Kesäkuu alkoi ja tohina käy. Pellolla on samaan aikaan menossa kevättyöt kuten kylväminen, istutus ja edelleen maan muokkaus sekä orgaaninen lannoitus. Tämän lisäksi kesätyöt ovat alkaneet: rikkakasvien ja tuholaisten torjunta. Myös kastelujärjestelmää on viime viikkoina joutunut siirtämään ja säätämään. Silti osa kylvöksistä on kärsinyt kuivuudesta. Maa on lämmennyt ja kuohkeutunut, mutta on kuiva paikoitellen.

Kuva: Mari-Johanna Rintamäki; Harsot laitetaan luomuviljelyssä mm. ehkäisemään tuholaisia

Harsoilla suojataan taimia tuholaisilta. Lisäksi ne suojaavat kylmältä ja ehkäisevät veden haihduntaa. Tällä viikolla kaalin  sekä lantun taimille on laitettu harsot heti istutuksen jälkeen, sillä kaalikasvit kärsivät monista tuholaisista kuten alkukaudesta kirpoista ja sen jälkeen kaalikoin sekä -perhosen toukista. Retiisirivit on tuhkattu, sillä se ehkäisee kirppoja, jotka syövät reikiä niiden lehtiin.

Myös rikkakasvien torjunta on aloitettu. Viikon sisällä on liekitetty ensin porkkanapenkkien rikkakasvit juuri ennen porkkanan taimien itämistä. Sipulipenkit liekitettiin sipulien ollessa 5 - 8 cm kokoisia. Penkit, joissa sipuli oli kasvanut suuremmaksi liekitettiin vain riviväleistä. Sipuli on vahva kasvi, kun kasvupiste sipulin sisällä ei kuole liekistä vaan jaksaa vararavinnon turvin työntää uuden verson. Retiisipenkit on harattu käsiharoilla ja kasvihuoneen rukolapenkit on käsin kitketty. Luonnonkasvitkin lähtivät kasvuun heti sateiden jälkeen: rikkojen pieniä taimia ja versoja näkyy siellä täällä pellolla. Tuomi kukkii ja voikukka ilahduttaa pientareilla. Myös puiden lehdet ovat puhjenneet kukkien viereen.

Emilia ja Mari-Johanna liekittävät sipuleilta rikkakasveja

Viikon aikana on kylvetty härkäpapua ja auringonkukkia, istutettu perunaa, lanttuja, punakaaleja, talvikaaleja, fenkoleita sekä kyssäkaaleja. Retiisejä ja nauriita on paikkauskylvetty kuivuuden takia. Perunoista on nyt istutettu varhaisperuna Timon lisäksi kesäperuna Annabelle, jauhoinen Opera ja moneen sopiva yleisperuna Colomba. Longinojalle on lisäksi istutettu kiinteä Nicola. Nyt toivon sopivasti taivaan sadetta ja auringon lämpöä, jotta kasvun ihme pääsee kunnolla kesään ja valloilleen.

Milja & Mari-Johanna perunan istutuksessa

Toukokuun isot yhteistalkoot

Kylvöpenkkien haravointia, harsojen läpikäyntiä & sokeriherneen kylvöä talkoissa

Kaupunkilaisten Oman pellon isot viikonlopputalkoot järjestettiin lauantaina 20.5. Talkoopäivä oli aurinkoinen ja kuuma. Talkoissa tasattiin traktorilla tehtyjä punajuuren kylvöpenkkejä, tehtiin harsosäkkejä punajuuriharsoille, kylvettiin sokerihernettä, paikkausistutettiin sipulia ja lajiteltiin talvehtineita harsoja hyviin ja huonoihin. Lisäksi tehtiin lantakomposti, rakennettiin traktorin kauhalle teline ja poistettiin selleriltä tuplaharso, sillä kesäsää on alkanut. Peltolounas sekä kahvihetki oli kiva yhteinen hetki ja keitto sekä piirakat maistuivat ulkotöiden jälkeen.

Pellon lantakompostin tekoa

Lantakomposti tehtiin talkoilemalla. Hevosenlantakuorma kasattiin aumaksi eli noin 2 metriä (leveys) x 2 metriä (korkeus) x pituus (saa olla niin pitkä, kun lantaa riittää). Kompostin alle ja päälle kasattiin viidentoista senttimetrin kuivikekerros. Näin komposti on kauniin mallinen ja lahotustoiminta sekä humuksen muodostus voi parhaiten alkaa, eikä ravinteita pääse valumaan hukkaan. Kompostissa vanha jäte hajoaa ja samaan aikaan syntyy yhtä maailman monimutkaisinta ja tärkeintä ainesta, elämää ylläpitävää humusta. Kompostoitunut aines ei karkaa ympäristöä rehevöittämään vaan ravinteet ovat stabiilimmassa tilassa humuksessa. Pellolla kompostoidaan lisäksi kaikki kasvijäte aumaksi, joka saa vuoden verran kompostoitua ennen kuin se palautetaan multavana maana takaisin peltoa elävöittämään, sillä peltoon on palautettava yhtä paljon orgaanista ainesta kuin sieltä satona nostetaan pois eli ensin peltoa pitää ruokkia ja sitten sieltä saa kerätä ruokaa. Kevät on aika lannoittaa ja antaa pellolle, jotta kasvukuntoa riittäisi sitten kesällä ja pieneliöille ruokaa, jotka pitävät maan rakennetta ja hedelmällisyyttä yllä. Kasvijäteauma kasataan samalla tavalla eli kerroksittain kuiviketta, kasvijätettä, kuiviketta, lantaa, kuiviketta, kasvijätettä, kuiviketta ja rimpsu saa alkaa alusta eli monta kerrosta kasvukauden aikana erilaista jätettä. Kuiviketta (olkea, turvetta tai syksyn lehtiä) tarvitaan tuomaan kompostiin ilmaa, sillä jätteen väliin tarvitaan happea terveen hajotustoiminnan aikaansaamiseksi. Mikäli happea ei ole tarpeeksi komposti mätänee ja mm. metaania voi karata ilmastoa lämmittämään.  Hyvin rakennettu ja hoidettu komposti ei haise pahalle ja kompostointi opettaa tekijäänsä. Jätteen palautus kiertoon on tärkeää. Näin ympäristömme pysyy puhtaana ja aineet sekä ravinteet kierrossa.

Osuuskuntalaisella on neljäntoista tunnin talkoominimi vuodessa eli ruokaosuuskuntalainen tekee oman ruokansa eteen töitä vähintään 14 tuntia kasvukauden eli 8 kuukauden aikana. Talkootunteja voi tehdä monella tapaa mm. pellolla talkoilemalla, talkooruokaa tekemällä, sadonjakopisteillä satoa jakamalla, kokoustamalla tai vaikka käännöstyöllä. Seuraavat isot talkoot ovat Omalla pellolla sunnuntaina 18.6. klo 11 - 16. Tervetuloa peltohommiin. Silloin on luvassa ainakin raparperien sadonkorjuuta, sipulien kitkentää ja paljon muuta. Pellolla virkistyy suomalaisessa maalaisympäristössä ja yhdessä touhutessa saa hyvän mielen sekä hyötyliikuntaa.

Vihreä Vihertää & Viherryttää

Varsisellerit pellolla

Lämpö tuli kerralla ja pelto vihertyy silmissä. Keltaisia kevätkukkia näkyy pientareilla: leskenlehtien kavereiksi ovat ilmestyneet voikukat ja kosteikkojen ympärille rentukat. Mustosen puutarhan lehtometsä on täynnä valkovuokkoja ja pienet raparperit ovat työntäneet ensimmäiset lehtivartensa esiin. Taimia on istutettu ja pellon ympärillä puut kukkivat. Puilla on vastakkainen rytmi verrattuna moniin vihanneksiin kuten kurpitsoihin, jotka alkukaudesta kasvavat kasvullisesti ja tekevät kukkaa sekä hedelmää vasta loppukesästä. Puut aloittavat kasvukauden generatiivisella eli suvunjatkamisvaiheella ennen kasvullista, vegetatiivista, vaihettaan. Puiden kukat jää usein huomaamatta, niitä kannattaa kuitenkin tarkkailla. Ne ovat usein pieniä, mutta hyvin kauniita.

Pehmeiden keräsalaattien istutusta ala Velimir & Heidi

Tällä viikolla on istutettu jo toinen erä salaatteja eli heinäkuun alun kerät. Lisäksi on istutettu ensimmäinen erä fenkolia ja purjoa. Osa taimien istutuksesta pitää jaksottaa, että tuoretta satoa saadaan useampana viikkona. Jotkut yksivuotiset kasvit ovat nopeita aloittamaan kukinnan heti sato-osan valmistuttua ja kukinta taas muuttaa vihanneksen makua ja rakennetta mm. salaatti muuttuu katkeraksi kukkavarren kehityksen alettua ja fenkoli taas puutuu. Kukinnan alettua ne ovat siis lähes käyttökelvottomia sadoksi. Myös varsisellerit ovat päässeet biokalvopenkkeihin. Niitä istutetaan vain yksi erä. Myös steiner-koululaiset kävivät istuttamassa yhden kennon fenkolia peltoon puutarhaopetustunnillaan.

Fenkolin istutusta kuudesluokkalaisten kera

Toukokuu vihertää vihdoin ja vihreät arvot ovat pellolle tärkeitä, vaikkakin rikkakasvit peltolaisia usein rasittavatkin. Toisaalta myös rikat ovat tärkeitä, ne pitävät ravinteet pellossa, toimivat hyötyelijöille elinympäristönä ja tarjoavat pölyttäjille ruokaa, mahdollisesti ne ovat myös syötäviä villivihanneksia. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa on puhuttu viime vuosina paljon viherryttämisestä. Maatalouspolitiikassa tuetaan mm. suojavyöhykkeitä, reuna-alueita ja niittyjä, jotka lisäävät eliöiden elinympäristöä ja monimuotoisuutta. Myös mosaiikkimaiset viljelyalueet, joissa on kosteikkoja, pusikkoalueita, metsävyöhykkeitä ja monimuotoisia pelto-alueita lisäävät biodiversiteettiä. Luonnonmukainen viljely viljelykierrolla ja monimuotoisella rakenteella lisää luontaisia lajeja kuten hyönteisiä, pölyttäjiä, lintuja, maaperämikrobeja ja hyötyeliöitä. Kaupunkilaisten Omalla pellolla on pieniä lohkoja, joiden välissä on kukkivia pientareita, pensasalueita, kosteikko, joki ja metsää. Monimuotoinen viljely pitää usein ekologiset lokerot täynnä ja lisää tasapainoa sekä vähentää yhden tuholaisen lisääntymisriskiä. Uudella maatalouspolitiikkakaudella on pyritty ottamaan huomioon mm. ilmastonmuutoksen tuomat haasteet, ympäristöystävällisemmät viljelymenetelmät, innovaatiot ja tietämyksen levittäminen. Lisäksi tärkeä tavoite on mm. edistää laatumerkintöjen käyttöä elintarvikkeissa, jotta kuluttajat saavat tarvittavat tiedot tuotteiden valintaa varten. Meillähän on pellolla sekä luomun että biodynaamisen laadun takaava merkki. Tämä lisää luotettavuutta vihanneksiemme laatua ja niiden ympäristövaikutuksia kohtaan. Lisäksi ruokaosuuskuntatoiminta lisää mm. tietämystä oman ruoan alkuperästä, sen matkasta siemenestä satokasviksi ja pellolta pöytään sekä sen matkan ja viljelyn vaikutuksesta lähiympäristöön, vesistoihin ja ilmastoon. Ruokaosuuskunta viljelee luonnonmukaisesti vähentäen ympäristön kuormitusta, käyttäen orgaanisia kiertotalouslannoitteita ja biodynaamisesti uskoen läpinäkyvään tuottajan ja kuluttajan väliseen suhteeseen sekä satokasvin yksilöllisyyteen ja sisäiseen laatuun.

Odotuksen tuntua

Tämän viikon täytti matalapaine ja odotus. Melkein joka päivässä oli kolme vuodenaikaa; rakeita, vettä, tuulta ja auringon pilkahdus. Viikkosuunnitelman mukaisia töitä ei pystynyt tekemään. Ensi viikolla istutettavia taimia sekä pellolla tehtäviä ensimmäisiä kylvöjä varten maata olisi pitänyt lannoittaa hevosenlantakompostilla ja luomulisälannoitteilla sekä muokata ja tehdä penkit. Savimaa oli kuitenkin liian märkää, joten maan ehdoilla mennään. Savimaan rakenne on tärkeää säilyttää sen elävyyden ja hedelmällisyyden kannalta. Lisäksi tiivistyneessä maassa kasvukunto ja pieneliötoiminta huononee.

Mari-Johanna muovittaa pientä taimihuonetta

Tällä viikolla on sitten tehty kaikkea, mitä pitää tehdä ja mikä helposti jäisi kiireessä tekemättä kuten rasvattu koneet, soritettu peltotie ja satokatoksen alue, kevätlannoitettu sekä kitketty Mustosen yrttimaa ja herukat. Lisäksi on kunnostettu pieni kausihuone tulevia taimia varten. Myös peltomaan pinta-aloja on laskettu valmiiksi toukokuun alun kasveille ja harsosäkkejäkin on viety valmiiksi ensi viikon töitä nopeuttamaan.

Soran levitystä ala Orest, PikkuPeura & Colin

Vihdoin vappua kohti sää näyttää hieman aurinkoisemmalta ja yöpakkasetkin saavat väistyä. Perjantaina osa peltolaisista lähti siivoamaan uutta Longinojan lohkoa Malmille Perhon oppilaiden kanssa. Nyt on siis Longinojallakin korkattu kausi oppilasryhmän kanssa ja virkistävä maatyö opettaa kestävää kehitystä kauden 2017 Liiketalousopisto Perhon oppilaille.

Personal farmer todella toivoo toukokuun alun auringon ja lämmön kuivattavan savimaan, jotta toukokuun alussa päästäisiin tositoimiin peltomaan kanssa. Kasvun tuntua, kevään kiirettä ja möyheää, lämmintä, hedelmällistä, kylvövalmista maata odottaa jo ihan malttamattomana.

Tau ja Katja ottavat uutta luomulannoitetta herukoiden lannoitukseen

Juliste ja flyer 2017

Ruokaosuuskunnan flyer A4 2017.pdf

Ruokaosuuskunnan juliste 2017

Maa & Valo

Päivien pituus on kesän puolella ja maaliskuu vaihtui huhtikuuksi. Maaliskuussa maa ja valo tulivat näkyviin ja suunnitelmia tehtiin. Huhtikuussa huhtityöt alkavat. Meidän uudet työntekijät Tau ja Orest sekä ensimmäinen tämän kauden harjoittelija Mari-Johanna aloittivat työt huhtikuun alusta. Ensimmäiseksi otettiin maa-analyysit Omalta pellolta sekä uudelta Longinojan lohkolta, jota osuuskunta hoitaa tämän kauden. Sen jälkeen aloitettiin viime kauden sadonnosto. Pellolta nostetaan nyt keväällä palsternakat sekä maa-artisokat ylös maasta ja varastoon pariksi kuukaudeksi odottamaan ensimmäistä sadonjakoa. Maa on ollut niille paras varasto talvehtia. Lisäksi pellot siivotaan, osa vielä kynnetään ja pääsiäisen jälkeen, huhtikuun lopulla on jo ensimmäisten istutusten vuoro.

Kuva: Tau Lehto; Oman palsternakan nostoa Anttilasta tällä viikolla

Nyt ollaan valmiina uuteen kauteen, vaikka maa on vielä viileä ja märkä. Maa on levännyt lumipeitteen alla, mutta paljon on tapahtunut. Uusi traktori ”pikku peura” on hankittu osuuskuntalaisten mikrolainoilla. Lisäksi osuuskuntamme jäsen Perho on yhdistynyt Helmi liiketalousopiston kanssa Perho liiketalousopistoksi. Heidän kanssaan on suunniteltu Malmille uutta peltolohkoa, joka palvelee mm. koulun kestävän kehityksen opetussuunnitelmaa tarjoten kokkiopiskelijoille kestävän gastronomian oppimisympäristön. Liiketalousopiskelijoille se tarjoaa autenttisen yrityksen (osuuskunta), jonka liiketoimintaa seurata sekä markkinoida pellon tuotteita. Lisäksi matkailuala voi hyödyntää maatila- ja virkistysmatkailu ideaa sekä terveystieto yhdistää Green Care-virkistysliikunnan kehon ja mielen huolloksi. Malmin Longinojalle on nyt suunniteltu yhden hehtaarin viljelyalue Oman pellon lisäksi. Tulevaisuudessa tästä on tarkoitus tulla itsenäinen sisarosuuskunta Herttoniemen ruokaosuuskunnalle. Longinojan viljely on nyt ensimmäisenä kautena pääasiassa maanparannusviljelyä.

Kuva: Orest Lazepka; Maa-analyysien ottoa Longinojan uudella peltolohkolla

Myös Omalle pellolle on alettu suunnittelemaan tulevaisuutta varten tilakeskusta eli sisätilaa mm. vihannesten pakkaamiseen ja varastointiin. Lisäksi rakennukseen tulee mm. pukuhuoneet, työkaluvarastot sekä henkilökunnan kahvihuone. Lisäksi talven aikana on muun muassa etsitty uusia työntekijöitä peltotoimintaa vahvistamaan sekä uusvanhoja laitteita kuten lannanlevityskärryä. Lahden ruokaosuuskunta järjesti kevättalvella kumppanuusmaataloustapaamisen, johon osallistui Lahden lisäksi Herttoniemen ruokaosuuskunta, Tuusulan Oma maa, Ompputonttu sekä uusi aloittava kumppanuusmaataloustila. Se on virkistävää kuulla muiden tilojen kuulumisia ja suunnitelmia. Lisäksi kuultiin hienot luennot aiheista:kumppanuusmaatalous ja immuniteetti, kumppanuusmaatalous yhteiskunnallisena toimijana, kumppanuusmaatalouden yhteisöllisyys sekä kumppanuusmaatalous käsitteenä. Nämä luennot löytää Suomen Kumppanuusmaatalouksien facebook-sivulta. Se on myös hyvä paikka verkostoitua CSA-piireihin sekä pysyä ajantasalla.

Oman pellon viljelysuunnitelma on jälleen tänä vuonna iso viime vuoteen verrattuna. Niin Malmille kuin Omalle pellollekin on tilattu biodynaamisesti tuotetut siemenet, luomutaimet, viherlannoksen siemeniä, tehty lannoituslaskuja ja tilattu orgaanisia lannoitteita sekä mietitty viljelykiertoa. Myös siemenperunat ja istukassipulit on tilattu. Omalle pellolle on tulossa uusina lajeina tälle kaudelle kaskinaurista, lehtiselleriä sekä romanesco-kaalta. Takaisin viljelyvalikoimaan tulevat juurisellerit sekä raitajuuri. Lisäksi kaaleja ja porkkanoita viljellään viime kautta enemmän. Myös harjoittelijoita on jälleen tulossa kiva joukko eri kouluista. Tuleva kasvukausi näyttää valoisalta ja siihen lähdetään intoa täynnä. Oman pellon seitsemäs viljelykausi on alkanut. Tervetuloa seuraamaan toimintaa, virkistymään pellolle sekä jakamaan oman maan tuoreet & terveet antimet.